31 joulukuuta, 2011

GRAZIE JULGUBBEN!


Toivelistani oli selvästi mennyt perille Korvatunturille, sillä aattoiltana paketeista paljastui useampikin toivomani lahja.


Keittiömme on auttamattoman pieni. Ylimääräistä säilytystilaa ei ole ja olemassaolevasta on yritettävä ottaa kaikki kuutiot irti. Leivät vievät tilaa laatikostossa ja leipälauta vie puolestaan osuutensa pöytäpinta-alasta. Lahjaksi saamani Steltonin uuden luontoystävällisen RIG TIG -sarjan leipäloota hoitelee molemmat kärpäset samalla kertaa.


Boksi, ainakin meidän keittiössämme, sopii pidettäväksi esillä, ja tadaa, kansi kääntyy leipälaudaksi tarpeen tullen.


Akateemisessa jouluostoksilla pyöriessäni iski silmääni Systrarna Eisenmans Mingelmat -kirja. Kansi, jossa pönöttävät systrarnat, jotka ilmeisesti ovat paremmin länsinaapurissamme tunnettuja, ei täysin vakuuta ensisilmäyksellä. Nappasinpa kirjan kerran kuitenkin käteeni ja rakastuin heti. Erisorttisten sormisyötävien reseptejä on varmaan miljoona (= yli 550) ja kuvat ovat hyviä. Ohjeita ei ole pakko katsoa, pelkistä kuvista saa inspistä kerrakseen.






Mitkähän juhlat keksisin järjestää?


Toinenkin keittokirjatoiveeni täyttyi. Paketista paljastui myös Saku Tuomisen uusin, Italialaista ruokakulttuuria laajemmin valottava Basta! Tuukka Kosken kuvat ovat ihania ja edeltäjänsä Aglio & Olio -pastakirjan tavoin simppelit reseptit saavat veden kielelle ja suunnittelemaan Toscanan-matkaa.

Niin, ja tarttui se joulumuori viime minuuttien toiveeseen uudesta juustoveitsestäkin! Tänks kaikille tontuille!!!

FIN-ENG:
My food themed Christmas presents included a Stelton breadbox and two very inspiring cookbooks.

30 joulukuuta, 2011

JOULUPUU ON RAKENNETTU (JA PURETTUKIN JO)


Todennäköisyys kolmen lapsen olla terveenä samanaikaisesti talvisena juhlapyhänä on vissiin aika pieni. Yhden kolmasosan ruumiinlämpö huiteli sopivasti jouluaaton yli jossain 39-40°C välillä. Unettomia öitä lukuunottamatta oli joulu sangen onnistunut.


Perinteisesti omalta tontilta kaadettu kitukasvuinen lievästä skolioosista kärsivä kuusi kannettiin tupaan aatonaattona.


Ripustamalla puuhun kilottain koristeita lapset onnistuivat kyllä peittämään harvaoksaisen kuusen tyhjimmät kohdat, mutta en osaa ihan valita kumpi oli parempi/pahempi.


Kuusesta viis, fiilis kun on kohdallaan.


Kuten asiaan kuuluu, syön toki itseni ähkyyn jouluna, mutta periaatteessa en joulupöytääni kaipaisi muuta kuin mätiä ja graavilohta, vierelle ehkä vähän puikuloita ja asianmukaista leipää.


Mikon kauhistus, anoppila jossa ei paisteta joulukinkkua, kävi toteen. Puolikas savukalkkuna Kirakan tilalta sai hoitaa pääruokaosuuden. Ja Mikkokin pärjäsi.


Lopuksi toteutin suklaamousseuhkaukseni.

FIN-ENG:
The first part of Christmas we spent with my parents in the countryside. One of the kids was sick and the weather was bad as hell, but Christmas Eve was as good as it can get.

22 joulukuuta, 2011

TYRNIMARMELADIT


Tein ekaa kertaa elämässäni marmeladia, se oli aika kivaa itseasiassa. Olennaisen raaka-aineen hankinta oli kuitenkin vähän työlästä. Pektiinia metsästäessäni ensimmäisen apteekin ensimmäinen vastaan tullut työntekijä ei ollut kuullutkaan koko aineesta. Kollegansa oli paremmin kartalla ja tiesi kertoa, ettei pektiini kuulu lainkaan heidän valikoimiinsa. Apteekin nro 2 valikoimista pektiini löytyi, mutta jouduin tilaamaan sen seuraavalle päivälle, koska sitä oli valmiiksi pussitettuna vain yksi 16g pussi.


Itse en oikein marmeladien päälle ymmärrä, mutta perheessä sattuu olemaan useampikin, joiden joulu ei olisi joulu ilman vihreitä kugeleita ja vastaavia. Kiikutin parille marmeladinystävälle maistiaiset ja tuomio oli aavistuksen ristiriitainen.
Vastaus kuului kutakuinkin näin: Jos ei tiedä että näissä on tyrniä, on maku hyvä, mutta vähän omituinen. Mutta jos tässä lukisi isolla tyrnimarmeladi, tulisi heti fiilis, että "Vau, tyrnistä saa näin hyvää!!!".

Eli taidan kirjoittaa isolla TYRNIMARMELADI. Tai ehkä jopa TERVEELLINEN TYRNIMARMELADI. Tai miten olis TERVEYSVAIKUTTEINEN C-VITAMIINIRIKAS TYRNIMARMELADI? Paraniskohan maku vaan edelleen?!


Ohje on HS:n Kuukausiliitteen marraskuun numerosta, Peppi Aralehdon viritelmä, kun teemana oli tyrni.

TYRNIMARMELADIT

5 dl tyrnimehua
100 g omenapyreetä (ohje alla)
850 g sokeria
70 g pektiiniä (apteekista)
2 liivatelehteä
  1. Valmista marmeladi. Kiehauta tyrnimehu ja omenapyree.
  2. Sekoita sokeri ja pektiini kulhossa keskenään ja lisää kattilaan. Keitä marmeladiksi välillä sekoittaen noin 15 minuuttia, kunnes lämpötila on 108°C. (Jos sinulla ei ole lämpömittaria, tee lusikkatesti. Ota seosta hieman lusikkaan ja anna jäähtyä noin minuutin verran. Jos seos muuttuu marmeladimaiseksi, se on valmista.)
  3. Ota kattila pois liedeltä ja lisää liotetut liivatteet.
  4. Kaada marmeladimassa syvälle pellille leivinpaperin päälle. Anna marmeladin tekeytyä huoneenlämmössä vuorokausi.
  5. Leikkaa veitsellä marmeladista neliöitä ja pyöritä neliöt sokerissa. (Marmeladi säilyy huoneenlämmössä useita viikkoja.)
Omenapyree:
3 kotimaista omenaa
1/2 dl sokeria
2 1/2 dl vettä
  1. Poista omenoista siemenkota ja pilko ne kuutioiksi.
  2. Kiehauta sokeri ja vesi, lisää omenakuutiot. Keitä, kunnes kuutiot ovat pehmeitä ja läpinäkyviä.
  3. Puserra omenat pyreeksi siivilän läpi.

Tähän nimiratkaisuun päädyin.

Ja nyt painumme maalle joulun viettohon.
IHAN SUPERHYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!!!


FIN-ENG:
Sea-buckthorn marmalade was the first marmalade I've ever made. The berry itself might have a bit weird taste, but damn it is healthy! Now off to countryside. Merry Christmas each and every one!!!

VALKOSUKLAA-SITRUUNATRYFFELIT MUSTAPIPPURILLA


Elokuisesta Tallinaan suuntautuneesta polttarimatkasta lähtien olen yrittänyt pitää tallessa tätä tryffeliohjetta. Pari viikkoa sitten kaivoin ohjeen esiin, jätin keittiön pöydälle ja hups, hävitin sen. Muutama päivä sitten se kuitenkin putkahti esiin vaatekaapistani.

En ole periaatteessa ihan kauhean kova valkosuklaafani, mutta tässä sitruuna ja mustapippuri täydentävät kokonaisuuden tosi tosi toimivaksi. Sitruuna tekee hyvää valkosuklaan äklömakeudelle ja pippurista jää tosi miellyttävä pieni polte.


Pyörittelin alkuviikosta myös muita palluroita, joita sitten pakkailin hassuihin rasioihin. Piparminttutryffeleitä vasemmalla & Dumle-tryffeleitä oikealla.


VALKOSUKLAA-SITRUUNATRYFFELIT MUSTAPIPPURILLA

200g valkoista suklaata
25g kuohukermaa
1 rkl sitruunamehua
0,25 tl mustapippuria
  1. Sulata puolet suklaasta varoen joko mikrossa tai vesihauteessa.
  2. Kuumenna kerma ja sekoita joukkoon sitruunamehu.
  3. Yhdistä sula suklaa ja sitruunakerma. Sekoita tasaiseksi.
  4. Laita jääkaappiin jähmettymään.
  5. Kun massa on jähmettynyt, pyörittele siitä palluroita ja laita ne takaisin jääkaappiin.
  6. Sulata loput suklaasta ja lisää mustapippuri.
  7. Dippaa suklaapallot hieman jäähtyneeseen suklaa-pippurikuorrutukseen ja laita ne taas jääkaappiin. (Säilytä jääkaapissa, mutta ota ne hieman ennen tarjoilua huoneenlämpöön.) 

FIN-ENG:
Lemon white chocolate truffles with black pepper. So good.

21 joulukuuta, 2011

TULEVAN JOULUN MOUSSE


Taidan vihdoin tietää mitä teen jouluaattoillan jälkkäriksi. Samaa kuin viime lauantai-iltana, kun väkimäärä ruokapöytämme ympärillä kasvoi neljään aikuiseen ja seitsemään alle kouluikäiseen lapseen.


Helppoa, nopeeta, etukäteen valmistettavaa ja jouluisan näköistä. Ja sairaan hyvää.


Suklaamoussea, jonka päälle ripsottelin murustettua piparia ja granaattiomenaa. Ohje on tallessa täällä.



FIN-ENG:
Now I know what I'll be making for dessert on Christmas Eve.

18 joulukuuta, 2011

ONE MORE CUP OF COFFEE


Pauligin Makuparit-kisasta ei herunut voittoa. Nomaan lähetetään Decapitated Food -blogin Insanity. Onnittelut voittajalle ja ihanaa palkintomatkaa!!
Ziljoonat kiitokset Hasselhoffia äänestäneille. Arvostan.

Tappiosta huolimatta pääsin kuitenkin jälleen yhdistelemään kahvia ja ruokaa. Suunnittelin viestintätoimisto Drumin tilaisuuteen yhden suolaisen ja yhden makean cocktailpalan alta löytyviin kahvijuomiin sopien.


Winterchinossa cappuccino täydennetään inkiväärillä, neilikalla ja kanelilla maustetulla kermalla. Jouluisaan makuyhdistelmään suunnittelin suolaisen leipäsen, jossa pohjana on piparkakkuleipää, päällä pala brietä ja kaikkein päällimmäisimpänä muutama kuutio homemade mansikkamarmeladia. Samaisella inkiväärillä, neilikalla ja kanelilla, sekä mm. tummalla siirapilla ja kahvilla maustetun leivän ohje täällä.


WINTERCHINO – jouluinen cappuccino
Ohje kahdelle drinkille

Ainesosat
2 annosta NESCAFÉ Dolce Gusto Cappuccinoa
2 rkl kermaa
1/4 tl inkivääriä
1/4 tl mausteneilikkaa
1/4 tl kanelia
2 tl mansikkamarmeladia

Ohjeet
• Yhdistä kerma, inkivääri, mausteneilikka ja kaneli. Sekoita vain sen verran, että ainekset sekoittuvat, älä vispaa vaahdoksi.
• Annostele maustekerma kahteen tyhjään cappuccinokuppiin.
• Valmista NESCAFÉ Dolce Gusto Cappuccino kuppeihin maustekerman päälle.
• Ripottele hiukan kanelia ja inkivääriä juoman pintaan.
• Kata kupin vierelle teelusikka, jossa on mansikkamarmeladia.
• Nauti NESCAFÉ Dolce Gusto Winterchinoa vuorotellen marmeladin kanssa tai sekoita marmeladi drinkin sekaan.


Nordic passionin saidille suunnittelin kolmikerroksisen appelsiini-suklaaleivoksen. Alimpana brownie-pohja, keskellä mousse tummasta suklaasta ja päällä appelsiinimousse. Koristeena kuivattua appelsiininkuorijauhetta. Ylimmän kerroksen appelsiinimousse pohjautuu Nordic passion -juoman kermaan sekoitettavaan appelsiinimehusta, -kuoresta, tähtianiksesta, kardemummasta ja kanelista keitettyyn liemeen.


NORDIC PASSION – vahvaa espressoa talvisella vivahteella
Ohje kahdelle drinkille

Ainesosat
1 appelsiini
3 dl kermaa
9 tl tomusokeria
2 kpl tähtianista
6 kardemummansiementä
1/2 kanelitanko
2 annosta NESCAFÉ Dolce Gusto Espresso Intensoa

Ohjeet
• Aloita appelsiinikerman tekeminen huuhtelemalla appelsiini huolellisesti. Raasta kuori ja purista appelsiinimehu kattilaan. Keitä kuorta, mehua, tomusokeria, tähtianista, kardemummansiemeniä ja kanelitankoa miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen 5–10 minuutin ajan.
• Siivilöi keitos, anna jäähtyä ja vispaa kevyesti.
• Valmista NESCAFÉ Dolce Gusto -keittimellä kaksi annosta Espresso Intensoa ja kaada espresson päälle 2-3 teelusikallista appelsiinikermaa.
• Koristele appelsiininkuoriraasteella.


Samaisessa tilaisuudessa pääsin myös nauttimaan kampaamotuolissa istumisesta ja hiusalan ammattilainen lähestulkoon vakuutti minut siitä, että oppisin käyttämään muotoilurautaa lyhykäiseen tukaani ja stailaamaan päätäni jopa viidessä minuuutissa. Vastavuoroisesti yritin vakuuttaa hiusalan ammattilaisen siitä, että hän oppisi leipomaan itse piparkakkuleivän. Ei ehkä ihan viidessä minuutissa, mutta kumminkin.


FIN-ENG:
Hasselhoff didn't get me to Copenhagen, congrats to the winner! Despite the defeat I got to combine coffee drinks with food again. A gingerbread loaf topped with brie and strawberry marmalade to go with a cappuccino based drink with ginger, clove and cinnamon. And a combination of spicy orange mousse, chocolate mousse and a brownie bottom for the orangey espresso based drink.



PIPARKAKKULEIPÄ


Nimestään huolimatta ei leipään ole työnnetty piparkakkua missään muodossa. Taikinassa vaan on piparkakkuisia mausteita ja paistetun leivän tuoksu on hyvinkin piparinen. Varteenotettava vaihtoehto joulupöytään.

PIPARKAKKULEIPÄ
(2 vuokaleipää, 10x30cm vuoassa)

Vaihe 1, kuumajuuri:
200g ruisjauhoja
2 tl kanelia
2 tl neilikkaa
1,5 tl inkivääriä
300g kuumaa kahvia

    1.    Sekoita kuivat aineet kulhossa.
    2.    Kaada päälle kuuma kahvi ja sekoita tasaiseksi puuroksi.
    3.    Peitä seos kelmulla ja anna seistä huoneenlämmössä kunnes se on jäähtynyt. (Kuumajuuri säilyy jääkaapissa 3 päivää.)

Vaihe 2:
kuumajuuri vaiheesta 1
300g vettä
250g ruisjauhoja
30g hiivaa
450g vehnäjauhoja
200g tummaa siirappia
25g merisuolaa

    1.    Sekoita kuumajuuri, vesi, ruisjauhot ja hiiva ja vaivaa taikinaa koneella 10 min, käsin tupla-aika.
    2.    Anna taikinan levätä tunti.
    3.    Lisää loput ainekset ja vaivaa vielä toiset 10 min.
    4.    Anna taikinan jälleen levätä tunnin ajan.
    5.    Laita taikina kahteen voideltuun leipävuokaan ja kohota vielä 1,5-2 h.
    6.    Paista 180°C:ssa n. 1h.
    7.    Kun leivät ovat jonkin verran jäähtyneet, kääri ne muovikelmuun ja anna niiden maun kypsyä seuraavaan päivään. (Tai syö samana päivänä jos et malta odottaa.)


FIN-ENG:
Gingerbread bread with cinnamon, clove & ginger.

15 joulukuuta, 2011

MANSIKKA-SITRUUNAKAKKU


Taannoin uhkasin vielä palaavani Eat & Joy Maatilatorin juustotiskin ääreen ja comeback tapahtui viime lauantaina. Ranskassa asuva kaverimme oli tulossa kylään ja se oli riittävän hyvä syy lähteä joulukuisessa syysmyrskyssä ostamaan kotimaisia juustoja. Käteen jäi pala Armasta, Metsuria ja Peltola Blueta. Armastan Armasta!


Kun aloin leipomaan leipää, sääli äitini meidän kamalaa vanhaa leipäveistämme ja osti lahjaksi uuden hienon Victorinoxin. Säälisipä äiti joskus meidän kamalaa vanhaa juustoveistämmekin!


No, juustot sikseen. Jälkkäriäkin oli oltava. Pakkasessa oli liikaa tilaa vienyt vetopohja, josta oli päästävä eroon. Siispä moussea väliin ja marenkia päälle.



MANSIKKA-SITRUUNAKAKKU
(vuokani koko n. 20x15cm)

Pohja:
Vetopohja

Täyte:
0,25 dl sitruunamehua
1 dl soseutettua mansikkaa
n. 0,5 dl tomusokeria
2 dl kermaa
2,5 liivatetta

Marenkikuorrute:
2 valkuaista
0,5 tl sitruunamehua
75g sokeria
  1. Sekoita täytteen sitruunamehu ja mansikkasose keskenään ja makeuta tomusokerilla.
  2. Kuumenna n. 2 rkl sosetta ja sulata kylmässä vedessä pehmenneet liivatteet kuumaan nesteeseen.
  3. Lisää liivateseos muun soseen joukkoon ohuena nauhana koko ajan sekoittaen.
  4. Vaahdota kerma ja lisää soseen joukkon varovasti käännellen.
  5. Leikkaa vetopohjasta sopivan kokoinen pala pohjaksi ja kippaa päälle puolet täytteestä. Anna hetken aikaa hyytyä jääkaapissa.
  6. Toista sama homma ja laita jälleen jääkaappiin hyytymään.
  7. Valmista marenkikuorrute vaahdottamalla valkuaiset, sitruunamehu ja sokeri kovaksi ja kiiltäväksi vaahdoksi.
  8. Levitä tai pursota marenki kakun päälle. Halutessasi polta marenkiin väriä uunissa tai kaasupolttimella.

FIN-ENG: 
The only white thing around here is the meringue topping on my strawberry lemon cake. Still no signs of snow.

VETOPOHJA

Vetopohja toimii mielestäni hyvin erilaisten moussekakkujen ja -leivosten pohjana. Muistuttaa kovastikin kääretorttupohjaa, mutta on työläämpi valmistaa. Vaivasta saa kuitenkin palkan, koska vetopohja on käsittelyssä kestävämpi ja säilyttää kosteutensa paremmin. Ja maistuu hyvältä.

Joku fiksumpi varmaan tietää kertoa, mistä nimi vetopohja tulee. Muistini mukaan nimi viittaa jotenkin johonkin laitteeseen, jolla taikina vedetään pellille niissä vähän isommissa keittiöissä.

VETOPOHJA
(hieman yli 1 cm:n paksuinen pellillinen)

2 kananmunaa
90g tomusokeria (n. 1,5 dl)
100g mantelijauhoja
2 kananmunanvalkuaista
2 rkl hienoa sokeria
0,5 dl vehnäjauhoja
2 rkl voisulaa
  1. Vatkaa kananmunat, tomusokeri ja mantelijauhot vaaleaksi, ilmavaksi taikinaksi.
  2. Vatkaa toisessa kulhossa valkuaiset ja hieno sokeri vaahdoksi.
  3. Yhdistä molemmat varovasti käännellen.
  4. Siivilöi joukkoon vehnäjauhot.
  5. Lisää myös voisula ja sekoita tasaiseksi.
  6. Levitä taikina leivinpaperilla päällystetylle pellille.
  7. Paista 200°C:ssa 7 min.
  8. Kumoa levy paistamisen jälkeen toiselle, sokeroidulle leivinpaperille ja irrota pohjan leivinpaperi saman tien.

FIN-ENG: 
I have no idea what vetopohja is in english.

12 joulukuuta, 2011

F-HOONE


Sateiseen sunnuntaiaamuun startattiin passaamalla hotellin aamiainen. Sen sijaan suuntasimme hieman Tallinnan ydinkeskustan ulkopuolelle, vanhalle teollisuusalueelle, löytääksemme F-hoone-nimisen ravintolan, josta olin lukenut.


Kyseisissä tehdashalleissa väitetään neuvostoaikana valmistettaneen osia Sputnikiin. No Sputnikista ei näkynyt jälkeäkään, mutta hieno oli F-rakennukseen perustetun ravintolan tila.


Ainoastaan vironkielinen menu käännettiin meille nopsaan. Aamiaismenu oli itse asiassa aika laaja, ja jos edellisenä iltana hassassimme rahat Ö:ssä, syöminen F-hoonessa on vähän kuin laittaisi rahaa pankkiin. Niin halvat ovat nimittäin hinnat. Jossain selitettiin alhaisten hintojen johtuvan naurettavan pienestä vuokrasta, mitä tilasta maksetaan.


Aamiainen oli täydellinen. Otettiin molemmat alkuun paistetut munat & pekonit & tomatti-papuhöystöt.


Sekä aamiaisleivät. Omani oli aika erikoinen, mutta tosi maukas kanaleipä. Pisteet vei siltikin Mikon järjettömän hyvä silakkaleipä.


Lisäksi vedin vielä jogurttia tuoreilla hedelmillä, sekä juotiin teet&kahvit. Hintaa kertyi vissiin huikeat 11,50e.

Mutkatonta kotiruokatyyppistä ruokaa tarjoavaa keittiötä on kehuttu, iltaisin baari on kai aika kova sana ja jossain tilan perällä on kuulemma lasten leikkihuonekin. Tänne siis seuraavalla Tallinnan-visiitillä takaisin, kokoonpanosta riippumatta.


FIN-ENG:
Sunday breakfast on our Tallinn trip we had at F-hoone, restaurant in an old factory complex. Interior is impressive and food is good. What else can you wish for.

11 joulukuuta, 2011

RESTORAN Ö


Viime viikon lopulla kävimme ulkomailla. Tarkemmin sanottuna 26 tunnin ulkomaanmatkalla. Lapset ripoteltiin ihanille isovanhemmille, painuttiin Länsisatamaan ja kavuttiin laivaan. Luettiin lehtiä, syötiin hyvin, nautittiin omasta rauhasta. Lasten yöheräämisten sijaan kuunneltiin onnellisina hotellihuoneen ilmastoinnin surinaa. Ostettiin viiniä, paljon viiniä, ja sitten oltiinkin jo takaisin Helsingissä.


Restoran Ö oli 2008 ja 2009 Viron parhaaksi nimetty ravintola. 2010 valittiin kakkoseksi ja tänä vuonna tippui sijalle neljä. Pudotuksestaan huolimatta edustaa Ö Tallinnan parhaimmistoa fine dining -saralla. Sinne suuntasimme illalla syömään.


Tavoitteemme oli istua pöydässä mahdollisimman pitkään ja hartaasti, joten valitsimme tarjolla olleen kuuden ruokalajin maistelumenun. Palsternakkakeittoa, omenaviinissa haudutettua ankeriasta, tartarpihviä ja vesikrassikreemiä, siikaa kurpitsasoosissa, peuraa kera mustikkakastikkeen ja sipulimarmeladin ja loppuun mustikkajuustokakkua kavereineen. Lisäksi parit keittiöntervehdykset päälle.


Ruoka oli hyvää, osa annoksista oli nappisuorituksia, osassa oli lievää yliyrittämisen makua. Palvelu oli kohdallaan ja miljöökin ihan miellyttävä. Varmastikin Tallinnan huippua, muttei ehkä kovin mieleenpainuvaa kumminkaan. Tyytyväisiä olimme joka tapauksessa.

Hintataso on Tallinnassa ilmeisesti noussut aika lailla euron myötä. Loppulaskumme suuruus oli täysin samaa luokkaa kuin vastaavissa paikoissa lahden tällä puolen.


FIN-ENG:
Last weekend we went overseas. Mini-vacation in Tallinn, 26 hours without kids. Had dinner at Restaurant Ö.