22 maaliskuuta, 2011

PAIN DE CAMPAGNE


Lapset flunssassa, lasten isä toisella puolella maapalloa ja vauva herää öisin tunnin tai kahden välein huutelemaan. Äiti on nyt vähän väsynyt vai miten se meni. Nämä leivät leivoin jo viime viikolla ja juurena toimi rusinahapanjuuri, eli juuri, jonka käyminen on käynnistetty rusinoilla. Palailen juurihommiin jahka ehdin. Tämä viikko menee tässä, seuraava lomalla Lapissa.

Mutta siis leipä, se oli erittäin onnistunut. Ohje on Jan Hedhin Mestarileipurin leipäkirjasta.

PAIN DE CAMPAGNE (RANSKALAINEN MAALAISLEIPÄ)
2 suurta leipää (tein kyllä itse 4 pienempää)

500g vettä
400g hapanjuurta
75g grahamjauhoja
50g ruisjauhoja
650g vehnäjauhoja
18g suolaa
  1. Pane kaikki ainekset suolaa lukuun ottamatta kulhoon ja vaivaa taikinaa pienimmällä nopeudella 13 min.
  2. Lisää suola, lisää hieman nopeutta ja jatka vielä 5 min.
  3. Pane taikina öljyttyyn kannelliseen astiaat ja anna kohota 2 tuntia. Painele taikina kaksi kertaa kokoon sinä aikana.
  4. Kumoa taikina jauhotetulle työpöydälle ja jaa se kahteen (tai neljään) osaan. Muotoile taikinapaloista pyöreät kiinteät pallot ja siivilöi päälle grahamjauhoja.
  5. Peitä liinalla ja anna kohota n. 2 tuntia huoneenlämmössä tai jääkaapissa yön yli.
  6. Esilämmitä uuni 250°C:een,
  7. Tee leipiin viillot.
  8. Pane leivät uuniin ja 5 minuutin jälkeen laske lämpö 200°C:een.
  9. Paista yhteensä 60 minuuttia (pienempiä leipiä vähemmän aikaa).
  10. Jäähdytä ritilällä.

FIN-ENG:
This pain de campagne I baked last week. This week I'm neither baking nor blogging (except for this one). Husband in Buenos Aires + kids having the flu + baby not sleeping well = mommy not sleeping at all. Next week hopefully sleeping a bit more: Winter holiday in Lapland!!

18 maaliskuuta, 2011

ISON PAHAN SUDEN SUKLAARUUDUT


Kun Alli viime lauantaina sai valita mitä ikinä haluaisi tehdä kaksistaan äidin kanssa kotona, oli valinta helppo. Hän halusi että luetaan Mikki Hiiren keittokirjaa ja valitaan sieltä yhdessä toteutettava resepti. Disneyn klassikkoleffoista on tällä hetkellä kovimmassa huudossa Viidakkokirja. (Alli on Bagheera ja Elsa Shere Khan. Aamusta iltaan. Ja Oiva-raukka on Mowgli.) Niinpä reseptiksi valikoitui Viidakon hedelmäsalaatti. Vaikkei kaapeista löytynyt ohjeessa mainittuja purkkimandariineja ja -ananaksia, kelpasi Allille onneksi tuoreilla hedelmillä paranneltu versio hedelmäsaldesta.


Mikki Hiiren keittokirja oli myös minun lempparikeittokirja pienenä. Tai varsinaisesti se oli isosiskoni kirja, mutta minä olin meistä se, joka kirjaa käytti sen varsinaiseen tarkoitukseen. Kirjan helmiä ovat esim. Pluton nakit -ohje, jossa keitetään nakkeja ja tarjotaan ne sinapin kera, sekä Baloon aurinkojuoma, jossa blandataan munankeltuainen appelsiinimehuun...

Kirjan aiemmat käyttäjät ovat tehneet onneksi omat muistiinpanonsa

Sunnuntaina oli sitten Elsan vuoro. Ja koska pikkusisko tykkää tehdä asiat aika usein isosiskoaan matkien, päätyi hänkin selailemaan samaista keittokirjaa. Elsan mielestä asioiden yhteensötköttäminen on kuitenkin pilkkomista mukavampaa puuhaa, joten päädyttiin tekemään Ison Pahan Suden suklaaruutuja. Niistä tuli aika hyviä. Varsinkin seuraavan päivänä jääkaappikylmänä.

ISON PAHAN SUDEN SUKLAARUUDUT
(n. 20x30cm vuokaan)

2 munaa
1,5 dl sokeria
150g voita
50g tummaa suklaata
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
1,5 dl mantelirouhetta
  1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.
  2. Sulata voi ja suklaa ja sekoita hieman jäähtyneenä muna-sokeriseokseen.
  3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon.
  4. Voitele vuoka ja kaada taikina siihen.
  5. Paista 175°C n. 25 min.

FIN-ENG:
Last weekend I made Big Bad Wolf's chocolate squares and Jungle's fruit salad. With the kids.

14 maaliskuuta, 2011

SAKSANPÄHKINÄ-RUSINALEIPÄ


Aloitin tuossa taannoin rusinahapanjuuren ja puuhasta jäi pulleiksi lionneita rusinoita yli. Ja opetettu kun on, ettei mitään saa heittää pois, työnsin rusinat leipätaikinaan. Ihanaa tuli vaikken mikään hedelmä-pähkinäleipäfani ole tähän asti ollutkaan. Mutta ilmeisesti kaupan vastaavat vaan eivät ole olleet niin makuuni.

SAKSANPÄHKINÄ-RUSINALEIPÄ
(1 vuokaleipä)

1. päivä:
100g rusinoita
vettä

2. päivä:
5g hiivaa
100g vettä
50g ruisjauhoja
50g grahamjauhoja
+
100g ruokajogurttia
12g hiivaa
200g vehnäjauhoja
40g durumjauhoja
40g hunajaa
40g huoneenlämpöistä voita
8g merisuolaa
100g saksanpähkinöitä

1. päivä:
  1. Laita rusinat likoamaan huoneenlämpöön yön yli.
2. päivä:
  1. Valmista esitaikina sekoittamalla ensin mainitut hiiva, vesi, ruis- ja grahamjauhot. Peitä muovikelmulla ja anna seistä huoneenlämmössä vähintään pari tuntia.
  2. Sekoita joukkoon kaikki muut ainekset paitsi pähkinät ja rusinat ja vaivaa koneella 10 min. Käsin tuplana.
  3. Anna taikinan levätä 30 min.
  4. Valuta rusinat ja pieni ne ja pähkinät halutun kokoisiksi ja lisää taikinaan. Vaivaa vielä 5 min.
  5. Siirrä taikina voideltuun leipävuokaan (omani on hieman alle 10x30cm) ja kohota liinan alla 1h.
  6. Esilämmitä uuni 250°C:een.
  7. Nosta leipä uuniin ja laske lämpötila 180°C:een. Paista 45 min vuoassa ja 10-15 min vielä ilman vuokaa.
Juustoleipä

FIN-ENG:
I'm not surprised that the self made raisin and walnut loaf was better than the ones from the market shelf I've had before.

10 maaliskuuta, 2011

SUKLAA-CUPCAKES V


Olenkohan jotenkin tylsä ja mielikuvitukseton tyyppi kun leivon aina samoja suklaa-cupcakeja? Eikä niissä edes ole mitään kovin ihmeellistä. Mielestäni ne vaan ovat niin kamalan hyviä. Onneksi niistä voi tehdä joka kerta vähän eri näköisiä, niin kuin nämä täällä tai nämä, mistä reseptikin löytyy.

Tällä kerralla piti saada aikaiseksi jotain myytävää tyttöjen päiväkodin pullapäivään. Koska Oivalla parhaillaan hampaat puskevat tietänsä päivänvaloon ja todennäköisesti juuripa siitä syystä ovat yöt olleet aika itkuisia ja vähäunisia, ei tullut mieleenkään tehdä mitään monimutkaisempaa. Siispä tuttu ja turvallinen ja toimivaksi testattu resepti käyttöön.


FIN-ENG:

Some might call me boring, but I made the same chocolate cupcakes again...

07 maaliskuuta, 2011

VADELMA-VALKOSUKLAAMACARONIT & PARI MUUTA


Ystävämme täytti 30v. ja järkkäsi aivan mahtavat kotibileet sen kunniaksi. Lahjaksi lähti macaroneja kahdella täytteellä sekä niihin sopiva kuohujuomaputeli. Kuorien ohje täällä, osassa piparminttu-suklaatäyte kuten täällä ja osassa valkosuklaa-vattutäyte.



VADELMA-VALKOSUKLAATÄYTE

100g valkosuklaata
90g maustamatonta tuorejuustoa
20g paseerattua vadelmaa (n. 4 tl)
  1. Sulata suklaa ja anna sen jäähtyä.
  2. Sekoita ainekset yhteen.
  3. Voit jähmettää täytettä hetken jääkaapissa ennen macaronien täyttämistä, jos täyte tuntuu liian löysältä.

Monsieur Taittinger & Madame Rykiel

Pilleet

FIN-ENG:
Pink champagne & pink macarons was our gift for a friend who turned 30 last Saturday.

03 maaliskuuta, 2011

WHY O WHY?

kuva: Stockmann

Tulin juuri kaupungilta käytyäni siskoni ja kolmen nuorimman serkuksen kanssa aamupäiväostoksilla. Lounaalle suunnattiin Stokkan F8:n Food-osastolle, johon jopa lounasaikaan kehtaa mennä kaksin lastenvaunuin, eikä silti tunne tukkivansa koko ravintolaa. Tilat toimivat ja salaatti oli jees ja silleen, mutta ihmettelenpä seuraavaa: Miten ravintola voi edustaa Fazeria ja tarjota lounastajille leipää, joka on kauempana leivästä kuin yksikään muu heidän markettien hyllyt täyttävistä teollisista leivistään? Siwastakin saa parempaa leipää.

Stokka on Helsingin/Suomen se tavaratalo ja viime vuonna (vai toissa?) valmistui superremppa ja uusittu kasikerros erilaisine ravintolakonsepteineen. Uudistus samppanja- ja jäätelöbaareineen on ollut hyvä veto kohti kansainvälisempää tavarataloravintolatarjontaa. Mutta se leipä, se oli noloa. Sämpylät olivat sisältä vitivalkoista kuivaa mautonta höttöä. Ankeinkaan lentokonesämpylä ei ole kuuna päivänä ollut yhtä kamala.

kuva: Fazer leipomot (kuvan henkilö sämpylä ei liity tapahtuneeseen)

Jos olisin rouva tavaratalonjohtaja, vaatisin talon ravintoloitsijalta juoksupojan palkkaamista, joka kipittäisi Kluuvikadun ja Stokkan kasikerroksen väliä hakemassa ravintolamaailmaan leivät Karl Fazer Bakerysta, joka avattiin Fasun 120v. juhlavuoden kunniaksi.

Ja kun nyt kerran tälle linjalle lähdettiin, valitetaanpa sitten samalla kertaa vähän lisää: Siskoni, joka ei (ainakaan vielä) leivo leipäänsä itse, pysähtyi kotimatkallamme Kanniston leipomon myymälässä Lasipalatsissa. Kannisto myy oikeaa ja hyvää leipää ja on hienoa, että ovat pystyneet laajentamaan omien myymälöiden muodossa Punavuoresta keskustaankin ja sitä kautta ehkä osaltaan vaikuttamaan ihmisten leivänostokäyttäytymiseen. 


Mutta mutta. Tiskillä oli myynnissä myös karjalanpiirakoita, jotka näyttivät kovin tutuilta ja niinpä siskoni tiedusteli ovatko piirakat myös oman leipomon tuotteita. Vastaus oli, että "ei, ne ovat raakapakasteita tukusta ja paistetaan täällä meillä." Jos on kerran leipomo, joka omin sanoin kertoo leipänsä "perustuvan käsityöhön ja perinteisiin raaka-aineisiin", niin miksi ihmeessä on myynnissä raakapakastekarjiksia. Jos ei karjalanpiirakoita haluta tehdä itse, niin eikö voisi luottaa omaan tuotevalikoimaansa siinä määrin, että jättäisi karjalanpiirakat sitten kokonaan pois?!

FIN-ENG:
Sometimes you just have to bitch and whine about things. Especially when you're served the most horrible bread with your lunch.

02 maaliskuuta, 2011

1. TUNNUSTUS: RAKASTAN JACKY MAKUPALOJA


I ♥ Jacky Makupala. Ne ovat harvinaisen vähäkalorinen makeanhimon tyydyttäjä ja sitä myöten totaalinen arki-iltojen pelastus. Erityisesti se ihana vaaleansininen ja myös klassikkokinuski. Sitä paitsi ne tehdään Suomessa (toisin kuin kaikenmaailman danonet), ovat säilöntäaineettomia ja sisältävät ylil 80% maitoa. Tiesitkös sitä?!

Kun lapset olivat pienempiä ja auttoivat kauppakassin tyhjentämisessä, kyselivät he näitä värikkäitä purnukoita nähdessään mitä ne olivat. Kerroin niiden olevan aikuisten jugurttia ja se meni läpi. Nyttemmin, kun he ovat päässeet jyvälle asian todellisesta laidasta, on vanukashylly hieman hankala ohitettava kauppareissuilla. Siis lapsillekin.

Kaiken lisäksi meillä kutsutaan näitä nimellä Jack McPack. Älä edes kysy. Liittyy jotenkin hullunhauskaan aviomieheeni.


FIN-ENG:
My constantly frustrated sweet tooth can be satisfied with these, made in Finland puddings. But I always have to try to hide them from my kids. Otherwise they'd eat my weekday evening saviors.

01 maaliskuuta, 2011

DARING BAKERS: THE END


Se oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti. Tajusin tuossa taannoin, että olen totaalisesti unhoittanut Daring Bakersin. Edellisen kerran osallistuin haasteeseen viime syyskuussa.

Tämän hetkiseen elämääni ei istu se, että joku muu sanelee mitä pitäisi leipoa ja milloin. Vaikka jokaisen haasteen toteuttamiseen olikin reilut kolme viikkoa aikaa, oli jo pelkkä ehtiminen sinänsä aikamoinen haaste. Suosikikseni jääköön haaste toissa vuoden marraskuulta, cannolit. Jää hyvästi DB!

Mutta koska kategorioita ei voi koskaan olla liikaa, aloitan Daring Bakersin tilalle uuden. Tunnustuksia luvassa.

FIN-ENG:
This is the end of my Daring Baker career. At least for now. Or actually the end was already last September, after which I've totally forgotten the whole bunch of daring bakers.