RUISHAPANJUURI

Jos jaksoi lukea edellisen kouluesitelmätyyppisen postaukseni hapanjuuresta juurta jaksain, on aika ryhtyä tositoimiin. Ja jos ei isoisoisoesiäitisi 1800-luvulta säästynyttä juurta ole säästynyt sinulle asti, ei muuta kuin oma juuri käymään.

Pain de Martin -blogissa on Lilla Surdegskolan, johon ao. ohjeeni pohjautuu. Määriin ja minuuuttiaikatauluihin ei kannata kuitenkaan sokeasti luottaa. Juurta kannattaa tuijotella ja haistella ja maistella. Juurta tarkkaillessa voi ehkä nähdä yhteyden juuren toiminnan ja leipomisen lopputuloksen onnistumisen välillä. Tai mahdollisen epäonnistumisen. 

RUISHAPANJUURI

Aloita juuri johonkin kannella suljettavaan astiaan. Tilavuudeksi riittää hyvin alle 0,5l.

1. päivä, ilta:

1 rkl ruisjauhoa
2 rkl haaleaa vettä

Mittaa ainekset ja sekoita huolellisesti. Sulje kansi ja anna seistä 2 päivää huoneenlämmössä. (Mielellään hieman lämpimämmässä kuin perus huoneenlämpö siis.)

2. päivä, ilta:

Nyt juurenalku on seissyt 24h. Pintaa syynätessä voi huomata pienenpientä kuplaa pinnalla. Tuoksu on makeahko. Heiluttele purkkia hieman ja jätä seisomaan toiset 24h.

3. päivä, ilta:

1 rkl ruisjauhoa

Sekoita joukkoon huolella ja anna seistä yön yli.

4. päivä, aamu:

2 rkl ruisjauhoa
2 rkl haaleaa vettä

Sekoita ja anna seistä iltaan.

4. päivä, ilta:

Seos on kuohkean oloista ja pinta täynnä pikkukuplia. Heitä n. 1/3 juuresta mäkeen ja lisää:

2 rkl ruisjauhoa
2 rkl vettä

5. päivä:

Purkin sisältö on ilmavaa ja kuohkeaa, lähes suklaamoussemaista. Juuren pitäisi olla nyt käyttökunnossa. Joten ala leipoa tai työnnä purkki jääkaappiin vuoroaan odottelemaan.

FIN-ENG:
Kick off for a rye sourdough starter.