16 kesäkuuta, 2011

RUSINAHAPANJUURI (VEHNÄHAPANJUURI)


Jääkaappini alimman hyllyn takaosassa asusteleva vehnähapanjuureni on itse asiassa rusinahapanjuuri. Eli vehnähapanjuuri, joka on pistetty käyntiin jauhojen ja veden sijaan jauhoilla ja käyneellä rusinoiden liotusnesteellä. Juuri on reipas, harvoin huonotuulinen ja kaikinpuolin mukava perheenjäsen. (Toisin kuin aiemmat vehnäjuuriyritelmäni.) Leipomistahdista ja juurentarpeesta riippuen ruokin juurta kerran viikossa. Tai joka toinen viikko. Ja ruokkiminen siis ihan perus jauho-vesikombolla, rusinalientä käytetään vain juuren aloittamiseen.

Starttasin juuren ruotsalaisleipuri Heléne Johanssonin kirjan ohjeen mukaisesti, kas näin:

RUSINAHAPANJUURI (VEHNÄHAPANJUURI)

Rusinoiden lioutusliemi saadaan aikaan näin:

200g rusinoita
400g haaleaa vettä
1 rkl hunajaa

Sekoita ainekset kulhossa, peitä kelmulla ja anna seistä huoneenlämmössä. Sekoita joka päivä.
Noin 4-5 päivän jälkeen seos alkaa käydä ja kuplia.
Siivilöi rusinat pois ja käytä neste hapanjuuren aloittamiseen.


Ja itse juurihomma hoitui näin:

1. päivän aamu:
120g vehnäjauhoja (luomu)
120g rusinoiden liotuslientä

Sekoita jauhot ja neste, peitä kulho ja anna seistä huoneenlämmössä.

1. päivän ilta:
60g vehnäjauhoja
60g rusinoiden liotuslientä

Sekoita joukkoon, peitä ja anna seistä huoneenlämmössä.

2. päivän aamu:
60g vehnäjauhoja
60g rusinoiden liotuslientä

Sekoita & peitä. Mikäli juuri on jo lähtenyt käymään, siirrä jääkaappiin. Mikäli ei, jätä vielä huoneenlämpöön.

3. päivän aamu:
60g vehnäjauhoja
60g rusinoiden liotuslientä

Sekoita, peitä, jääkaapita.

4. päivä:
Valmis. Leivo leipää.
Lisäinfoa juuren ruokkimisesta, käyttämisestä ja säilyttämisestä olen kasannut tänne.


Niin ja juuren miettiessä syntyjä syviään, käytä valmiiksi lionneet rusinapullukat herkullisen saksanpähkinä-rusinaleivän leipomiseen.


FIN-ENG:
Raisins from the sunny California must be the key to my co-operative wheat sourdough starter.

8 kommenttia:

  1. Aloitin blogisi innoittamana rusinahapanjuuren viime viikolla. Tänään siivilöin rusinat pois ja aloin ruokkimaan juurta.

    Aamulla menivät ensimmäiset jauhot ja nyt illalla uudet. Rakenteeltaan juureni on kaiketi ihan oikean näköinen, hieman kupliva ja moussemainen. Nyt huolettaakin haju.

    Juureni nimittäin haisee todella kiljuiselle. Heräsikin kysymys, että pitääkö juuren haista ihan siltä itseltään (eli käynneiltä elintarvikkeilta) vai kuuluisiko tähän prosessiin joku viehkeämpi ödööri? Onko juureni pilalla vai ihan normaali?

    VastaaPoista
  2. onanoona: Mahtavaa, hyvää leipää siis luvassa!! Hajusta ei kannata olla huolissaan, koska kuten kiljunkin valmistuksessa, on tässäkin tosiaan kyse käymisprosessista. Anna palaa.

    VastaaPoista
  3. Minulla on rieskakorvossa sata vuotta vanha ohrarieskan juuri. Moni on kysellyt itse ohrajuuren tekoa. Mitäpä luulet, kannattaisiko ohrajuuri tehdä ennemmin ruisjuuren kuin vehnäjuuren ohjeella, jotta saisi hyvää hapatettua ohrarieskaa? Omaani kun en ala postittelemaan ympäri maailmaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole rehellisesti edes koskaan kuullut puhuttavan ohrahapanjuuresta! Enkä tiedä mikä on rieskakorvo. Mutta ruisjuuren ja vehnäjuuren käynnistämisen ero on oikeastaan kai vaan jauhojen erilaisissa nesteensitomiskyvyissä, eli ehkä vaan kokeilemaan?!? Sorry hiukka vajavaisesta vastauksesta, mutten osaa oikein auttaa :)

      Poista
  4. Liotin rusinoita ohjeen mukaan ja sekoittelin aamuin illoin. Nejännen päivän iltana koko komeus oli homeessa. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten masentavaa. Joku ilonpilaaja-bugi sinne on päässyt joukkoon. Alusta vaan uudelleen!

      Poista
  5. Jan Hed sanoo ettei ensimmäisten päivien aikana tarttis ruokkia juurta lainkaan, vaan riittää vaan sekoittelu ja seisottaminen, kokemuksia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tän rusinahapanjuuren aloitin step-by-step Johanssonin ohjeen mukaan, mutta ruishapanjuurta startatessani etenin juurikin tuolla Hedhin minostamalla tavalla: http://www.jauhotsuussa.fi/2011/04/ruishapanjuuri.html

      Poista