30 syyskuuta, 2011

HASSELHOFF - MAKUPARIEN ÄITI


Paulig järkkäsi Makuparit-kilpailun ja pakko oli osallistua. Koska tahdon voittaa. Mielestäni omani on paras.
Tietysti se on kilpailuleivonnaisista ainoa, jota olen maistanut, mutta voin vannoa että se on järjettömän hyvää. Ja perfect match makuparinsa kanssa.


Haluan voittaa, koska niin kovin mielelläni hylkäisin lapseni ja lennähtäisin armaan aviomieheni kanssa Köpikseen ja illallistamaan Nomaan. Olisin juuri sen tarpeessa.


No mutta siis, näin se homma eteni: Kutsu kävi ja ilmoittauduin saman tein. Joitain päiviä myöhemmin hain postista, espoolaisittain asiamiespostista, Pauligin postittaman pikku näytepakkauksen. Eli pussillinen jok'ikistä Pauligin erikoiskahvia: useampaa sorttia espressoa, alkuperämaakahvit ja parisienia.


Pauligin paahtamolle tuli kutsu, yllättäen kahviaiheiseen tilaisuuteen, jossa olisi päässyt osallistumaan myös cuppingiin, eli kahvitastingiin. Jouduin osanottoni kuitenkin passaamaan, kun piti keitellä kahveja Oivan synttärivieraille. Tyydyin siis maistelemaan sumppeja ihan oma-aloitteisesti. Enkä maistelussani kovin pitkälle edes päässyt, kun tiesin mille kahville aion sen täydellisen Makuparin luoda.


Luomulaatuinen Colombia-alkuperämaakahvi pähkinävivahteineen sai astua parrasvaloon. Makupari made in heaven oli saatava aikaiseksi.


Kahvin kanssa on pakko olla jotain suklaista. Muuten siinä ei ole mitään järkeä.


Ja hyvän ruoan jälkeinen pienenpieni makeanhimo ei taltu pelkällä karvaalla tummalla suklaalla, vaan mukana on oltava sopiva määrä makeutta.


Suklaapatukkavalmistajat kautta aikain ovat sen jo todenneet, että tumman suklaan ja pehmeän karamellin täydelliseen liittoon sopiva kolmas pyörä on pähkinä.


Ja näin syntyi Hasselhoff.

Tartelettipohjan taikinassa on mukana jauhettua hasselpähkinää. Esipaistetun pohjan päälle kipataan kerros fleur de selillä maustettua karamellitäytettä, joka aromikkuuden lisäämiseksi keitetään ruokosokerista. Täytteiden väliin ripotellaan jälleen hasselpähkinää, tällä kertaa rouheena. Päälle valutetaan tummasta suklaasta valmistettu ganachetäyte.


NYT KAIKKI PERHANA VIEKÖÖN ÄÄNESTÄMÄÄN (MUA), TÄSSÄ LINKKI ELÄMÄN HELPOTTAMISEKSI: 
http://makuparit.pauligcafe.fi/25/hasselhoff

(Ääni kirjautuu vain "tykkäämällä", Chez Dominique -skabaan osallistut jättämällä sähköpostiosoitteen. Kiva, mun äiti ei voi äänestää.)

Mutta muistakaa kaikki pikku kotikokit:


Ja heikkoja jäitä. Sitten kun se aika koittaa.


FIN-ENG:
Hey all you millions of my blog fans abroad: It's your chance to make a difference! Vote for me here. I promise I'll toast for you when having dinner at Noma in Copenhagen. If I win.

28 syyskuuta, 2011

KANTARELLI-PIPARJUURIPIIRAS


Anoppini taitaa olla supernainen. Sen lisäksi, että hän on aina valmis auttamaan kun on kyse lastenhoidollisista asioista, pitää hän myös perheemme sienestyksestä huolta toimittamalla sienet aina minigrip-vaiheeseen asti pakattuina suoraan pakastimeemme.

Ja kun vielä on kyse sienistä vähän laajemalla skaalalla: Ei pelkkiä suppiksia ja kantarelleja, vaan myös esim. kehnäsieniä, leppärouskuja, haperoita ja lampaankääpiä. Sekä tietenkin sekatattipussukat ja herkkutattipussukat eroteltuina.

Viime viikolla tyttöjä ulkoiluttamaan tullessaan toi hän mukanaan tuoreita kantarelleja ja suppilovehveroita. Vaikka sienet oli, tietysti, valmiiksi putsattu, sain niitä pilkkoessani jonkin sortin sienimetsäfiiliksen. Huijauksen makua toki, mutta silti mieluummin näin, kuin metsään meneminen ääreistrasittavan 1vee Oivan kanssa, joka tällä hetkellä pistää kaiken vastaan tulevan suoraan suuhunsa, sen kummempia kyselemättä.

KANTARELLI-PIPARJUURIPIIRAS

1x Suolainen piirakkapohja

n. 500g kantarelleja
1 sipuli
1/2 tl suolaa
valkopippuria
(voita)

1,5 prk (à 125g) Cantadou-piparjuurituorejuustoa
2 dl kermaa
3 kananmunaa
ripaus suolaa
(ruohosipulia)
  1. Kuullota pieneksi hakattu sipuli voissa.
  2. Lisää pilkotut kantarellit ja paista miedolla lämmöllä, kunnes ylimääräiset nesteet ovat haihtuneet.
  3. Mausta suolalla ja valkopippurilla.
  4. Kippaa sieniseos piirakkavuokaan pohjan päälle.
  5. Sekoita huolella keskenään Cantadou, kerma, munat ja suola.
  6. Kaada seos sienitäytteen päälle vuokaan.
  7. Ripottele halutessasi pinnalle vielä ruohosipulisilppua.
  8. Paista 225°C:ssa alatasolla n. 30 min.

Sienipiirakan tekoon yhdeltä hengeltä menee suunnilleen sama aika kuin eläintarhan rakentamiseen kahdelta hengeltä. Ne kaksi henkeä on kyllä aika paljon matalampia kuin se yksi henki.


FIN-ENG:
My mother-in-law must be a superwoman. Not only does she take care of her grand kids when ever babysitting is needed, but also she makes sure, that we have at least seven different forest mushrooms ready to use in our fridge. This time she brought fresh chanterelles, of which I baked a pie.


26 syyskuuta, 2011

MATTOLAITURI


Sekä avio- että lankomies Ranskan auringon alla ja serkuksista kaikki yli kaksivuotiaat isovanhempien hellissä huomissa. Päätimme siis siskoni kanssa leikkiä helposti kaupungilla lapsensa kanssa suhaavia yksilapsisia äitejä. Vauvelit matkaan ja paikkaamaan aukkoa sivistyksessä: sunnuntaikaffet Mattolaiturilla.


Kaivarin rantaan täydellinen lisä. Perinteisen Ursulan, kioskimaisen Mutterin (ei varmaan ole kipsan oikea nimi) ja ankeaksi näyttäytymispaikaksi muodostuneen Caruselin naapurustoon.


Rakennus kaksine terasseineen, ilman mitään sisätiloja, on kyllä aika sään armoilla, mutta ehdottoman kaunis. Ja yksityiskohtia, kuten ihania lusikoita myöten mietitty. Joanna Laajisto pannut sisustusarkkitehtiparastaan.


Suht myöhäisillä aukioloajoilla (edelleen 22 asti auki ke, pe & la) ja laajalla viinilistalla haetaan selkeästi vähän muunkin tyyppistä kävijää kuin sunnuntaireippailukahvittelijoita.


Alaterassi on fiilikseltään terassikahvila. Yläterassin sohvilla olisin kernaasti halunnut ehtiä kesällä tyhjentämään pullollisen jotain kuplivaa hyvässä seurassa. Saa nähdä, miten paikka on auki horisontissa häämöttävällä syys- ja talvikaudella. Josko pääsen yläterassille nauttimaan kupillisen jotain höyryävää vai sulkeeko paikka ovensa kylmäksi kaudeksi kokonaan? Don't know.


Terassista viis, pikkujätkiä ei huvittanut ihan kauhean kauaa istua aloillaan.


Pikkutapasten ja Kakkugallerian makeiden lisäksi tarjolla on erilaisia leipiä. Näin sunnuntaina leivät näyttivät valitettavasti hieman lauantaisilta, mutta nälkä voitti ja onneksi lopputulema oli hyvä. 7,50 €:n hinnalla ei herneenverson tarvitsisi tosiaan olla ihan noin nuutuneen oloista, mutta muuten oli schwarzwaldin kinkku rustic ciabatta hyvä.


 Hanna söi muhkeanoloisen brownien, mutten ehtinyt edes kysyä maistuiko se. Hanna, maistuiko se?



Päivän asu. Mä en kestä.


FIN-ENG:
The husbands in southwestern France and all the older kids having quality time with grandparents. My sister and I, and the newest borns, enjoyed a nice afternoon coffee at Mattolaituri. The most stylish open air café with a seaview in Helsinki.

22 syyskuuta, 2011

BRUNKANIN VAALEA


Yksi suosikkileivistäni, siis tähän mennessä leipomistani, on Brunkanin pitkäleipä, Heléne Johanssonin Leipä-kirjasta. Päätin kokeilla myös toista Helénen leipomon nimikkoleipää, joka kirjasta löytyy, eli Brunkanin vaaleaa.

BRUNKANIN VAALEA
2 leipää (isoa)

500g vettä
100g vehnähapanjuurta
150g ruishapanjuurta
5g hiivaa
800g vehnäjauhoja
20g hunajaa
30g merisuolaa

1. päivä
  1. Sekoita kaikki ainekset paitsi suola. Vaivaa koneella 10 min tai käsin tuplasti kauemmin.
  2. Lisää suola ja vaivaa vielä 5 min. 
  3. Anna taikinan levätä 30 min.
  4. Laita taikina öljyttyyn astiaan (esim. lasagnetyyppiseen uunivuokaan). Taita varovasti taikinan toinen reuna keskelle, taita sen jälkeen toinen reuna ensimmäisen päälle ja käännä kolmin kerroin taiteltu taikina lopuksi ylösalaisin.
  5. Kohota taikinaa 30 min ja toista taitokset ja taikinan kääntäminen.
  6. Peitä astia kelmulla ja nosta jääkaappiin. Kohota yön yli.
2. päivä:
  1. Esilämmitä uuni 250°C:een.
  2. Kumoa taikina varovasti jauhotetulle työtasolle ja leikkaa seterävällä veitsellä pituussuunnassa kahteen osaan. Nosta taikinapalat leivinpaperilla peitetylle pellille.
  3. Nosta leivät uuniin, sulje uunin luukku ja laske lämpötila 200°C:een. 
  4. Paista n. 35 min ja jäähdytä ritilällä.

Tavanomaisempaa kuin tummalla muscovadolla makeutettu sukulaisensa, mutta tosi hyvä rapeakuorinen vaalea, hiukan hapan leipä vaikka salaatin tai sopan saidille.


FIN-ENG:
When it comes to gettin bread i got em keys to da bakery.

18 syyskuuta, 2011

GAIJIN


Berliinistynyt pikkusiskoni kun tuli kotikäynnille, olihan sitä siskosten kerran käytävä ulkona. Siis kaikkien kolmen.


Alkudrinksut otettiin Tornin Ateljee-baarissa.


Yläilmoissa itsemme palellettuamme siirryttiin ravintola Gaijiniin. Odotukset oli kovat. Samojen jäbien Farang kun on ollut jo pitkään suosikkilistani kärkisijoilla. Liekö kyse juuri kovista odotuksista, mutta ihan myyty en ole.


Pöytämme aivan ravintolasalin päädyssä vaati pikaisen istumapaikka-arvonnan järjestämisen. Hanna hävisi, ja joutui mutaatiopaperisilppusen saatuaan istumaan selkä saliin päin.

Farangin tapaan lista koostuu pienten alkuruoka-annosten lisäksi jaettavaksi tarkotetuista annoksista. Tarjoilija suositteli meille kolmelle jaettavaksi 3-6 eri annosta. Päädyimme ottamaan jokaiselle parit dim sumit alkuun ja jaettavaksi neljä eri pääruokaa. Kolme olisi riittänyt. Ainakin näin tyttöporukalla.


Osa ruuista oli järjettömän hyviä. (Ssäm mini yllä, korealainen bulgogi, gaijin potin vasikanposki)


Mutta yllättävän moni ei ihan säväyttänyt. (Pork ball yllä, kimchi scallops, jossa kampasimpukat menivät vähän hukkaan, shu mai vege -dim sum, joka ei maistunut oikein miltään ja pehmeäkuoriset taskuravut, jotka on Farangissa parempia...)

Palvelu kuitenkin pelasi, viinisuositus osui nappiin, tarjoilijoilla oli kivat mekot ja jälkkäri, red geisha, oli tosi tosi hyvä. Ei varmuudella jää vikaksi Gaijin-käynniksi.


Gaijinista mentiin vielä Siltaseen. Ja Nollaan. Ja Tavastian uudelle PopLife-klubillekin. Ahkeria tytsejä!

Muutaman viikon päästä jatketaan samalla kokoonpanolla Berliinissä. Jeejeejee!!!


FIN-ENG:
My younger sister left Berlin for a week to visit the dear family & friends. Went out on Friday with both of the sisters. Restaurant Gaijin was good but not as good as the older sibling Farang.

16 syyskuuta, 2011

KOKKI FEAT. PIKKUKOKKI VOL.3



Terve taas! Kokki saapui vihdoin lomille Suomeen, joten kondiittoritason leipomuksia oli horisontissa. Kahlasimme Mikki Hiiren keittokirjan läpi, ja yhdessä Pikkukokin kanssa päädyimme mustikkapiiraaseen. Olihan Kokki sen kohdalle ruokakriitikon elein aikoinaan raapustanut "Ehkä-NAM". Kuvan perusteella tietenkin.



Mustikat muuttivat muotoaan menomatkalla vihreämmiksi. Magiaa. Pilpoimme omenasiivut kahteen pieneen vuokaan. Kokki otti välillä voimahörppyä Battery Strippedista.



Murumurotaikina ei tuntunutkaan kivalta sormissa.



Eikä vuokien laitto uuniinkaan luonnistunut.



Motivaation puutteessa täytyi Pikkukokin hakea inspiraatiota omista luomuksistaan: vaahtokarkkikakkua kinuskikastikkeella. Harmiksemme, se paloi pohjaan.



Viimeinen pari uunista ulos ja avot! Lautaselle kohosi Omenasotku!



Ensimmäinen haukku meni hieman epäröiden...



...toinen haukku jo hieman rohkeammin.

Jotakuinkin onnistuimme jälleen! Omenasotku vei makeannälän muutamaksi omenasadoksi, aivan kuin oli tähtäimessämme. Nyt tämä pari lähtee opiskelemaan valokuvauksen ABC -kirjaa. Ensi kertaan!

KOKKI FEAT. PIKKUKOKKI VOL.1
KOKKI FEAT. PIKKUKOKKI VOL.2



FIN-ENG: The Chef chef and the Tiny chef are back! We were inspired by the cold Autumn weather outside so we made an Apple Mess. Mmmm delish...

11 syyskuuta, 2011

2. TUNNUSTUS: RAKASTAN MARS-JÄÄTELÖÄ


Juuri päättyneenä kesänä olen syönyt vain muutaman jäätelön. Jos Mars-jäätelöä ei oteta lukuun.

Alkuperäisestä Mars-patukasta en välitä. Se on liian möhnäinen makuuni ja kokonaisesta tulee vaan paha olo. Mutta jäätelökaima: Täydellisessä suhteessa jäätelöä, kinuskia ja suklaata. Magnumin kaltaisten jätskien suklaakuorrutus on liian paksu, eskimotyyppiset ovat kuolettavan tylsiä, tuutit hyviä vaan päältä ja kuka nyt mehujään haluaisi, jos jätskiä tekee mieli. Kingiksen ostan kerran kesässä vain todetakseni, etten tykkää sen suklaan mausta.

Valitettavasti kuvaan en saanut itse tuotetta, vain tyhjän paperin. Mars-jäätelössä kun on vielä yksi lyömätön puolensa: Kyseisen jäätelön syöminen kestää juuri saman ajan, kuin käveleminen lähikaupastamme kotiin. Lapset luonnollisesti elävät ei makeeta ennen ruokaa -kurimuksessa, joten jäätelö on aika usein ehdittävä syödä salaa.


FIN-ENG:
I think that I've done my share in ensuring that Mars Ice Cream remains in the ice cream selection of our nearest grocery store also next summer. Had a few.

06 syyskuuta, 2011

PUNAJUURI-VUOHENJUUSTOPIIRAS


Oivan synttäreille leivoin tätä pellillisen. Ja olenpa leiponut aika monta kertaa aiemminkin. Veikkaisin, että joku muukin on saattanut leipoa, koska kyseinen ohje oli reseptini viime vuotisessa Me Naisten jutussa, jossa olin mukana.

PUNAJUURI-VUOHENJUUSTOPIIRAS

Pohja:
200g vehnäjauhoja (n. 3 dl)
1 tl suolaa
100g kylmää suolatonta voita
1 kananmuna
2 tl kylmää vettä
(Huom. jos käytät muuta kuin suolatonta voita, vähennä suolan määrää)
  1. Sekoita jauhot ja suola.
  2. Nypi joukkoon kylmä voi.
  3. Lisää muna ja kylmä vesi ja sekoita tasaiseksi.
  4. Kääri taikinapallo kelmuun ja anna sen jähmettyä jääkaapissa vähintään 30 min.
  5. Voitele vuoka ja vuoraa taikinalla. Laita kylmään odottamaan täytteen valmistumista.
Täyte:
4 punajuurta
1 punasipuli
2 rkl öljyä
2 tl timjamia
1 tl suolaa
mustapippuria
2 dl kermaa
2 kananmunaa
200g vuohenjuustoa
(pinnalle pinjansiemeniä)
  1. Kuori ja raasta punajuuret.
  2. Kuori ja hienonna sipuli.
  3. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota kasviksia siinä.
  4. Lisää timjami, suola ja pippuri ja anna jäähtyä.
  5. Jaa seos tasaisesti piiraspohjan päälle.
  6. Sekoita kerma ja kananmunat keskenään ja kaada seos vuokaan.
  7. Leikkaa vuohenjuusto ohuiksi siivuiksi.
  8. Asettele siivut vuokaan ja ripottele pinjansiemenet päälimmäiseksi.
  9. Paista 200°C:ssa n. 30 min.

FIN-ENG:
Can't beat the beetroot & chèvre combination.

04 syyskuuta, 2011

OIVA 1 V.


Justhan se vasta syntyi. Ja nyt on jo 1 vee.


Jätkäjätkä.


Mummit, kummit & co. tuli synttärikaffeille, joten oli oltava kakku.


Ja pikapika-omenamuffinsseja, kun pelkäsin ettei kakku riitäkään. Mutta riitti se. Tai mistä sen tietää olisko se riittänyt, jos noita muffinsseja ei olisi ollutkaan.


Ei makeeta ilman suolaista. Punajuuri-vuohejuustopiirasta.


Onnea murupää!


FIN-ENG:
My little baby is actually no baby anymore.