02 joulukuuta, 2011

TESTING TESTING


Viikon mittaan olen napsinut kuvia uuden puhelimeni kameralla.


Maanantaina Lupolossa saatiin oikein hyvää ruokaa, mutta hämärässä valossa erittäin huonoja kuvia.


Salaman käyttö vasta potin räjäyttikin.

Mutta voin vannoa, että Kipot ja kupit -osastolta poimimamme alkuruuat, häränrintamunkit, misoherkkusienet ja inkivääriset punajuuret, olivat superhyviä. Ainoastaan hevosen sisäfilee oli annoksena mielestäni vähän tylsä. Muut vetivät pääruuaksi avokadosalaatilla kellineen katkarapuleivän, minä olin erilainen nuori ja tilasin open face -burgerin. Hyvä sekin, mutta hienoinen annoskateus iski.


Myöhemmin illalla Jamie Woonin keikalla pelasi kamera huomattavasti paremmin, vaikka hämärää oli edelleen.

Kuva ei superkamera, vaan Kluuvi

Lastenhoidollisista syistä "jouduin" viikolla myös viettämään puolikkaan päivän kaupungilla siskoni kanssa. Ja taas oli superkamera matkassa. Suuntasimme Uuteen Kluuviin, johon kumpikaan meistä ei ollut vielä ennättänyt tutustumaan. Kluuvissa tuli käytyä silloin tällöin kultaisella 90-luvulla, lähinnä Ponke'sin liepeillä skeittareita bongaamassa, mutta aika monen vuoden ajan koko ankeaa kauppakeskusta ei ole edes muistanut. Mutta vanhasta Kluuvista ei ollut onneksi enää tietoakaan, sisäänkäyntikin oli räjäytetty uuteen paikkaan.


"Tää on ihan ku jossain ulkomailla!" oli erään tuttavani kommentti ensimmäisen Eat & Joy Maatilatori -käyntinsä jälkeen. Ja se on tunnetusti kehu se.


Maatilatori on tietenkin ihana. Kuka voisi olla tykkäämättä ruuasta ja raaka-aineista, jotka edustavat kaikkea hyvää: luomua, lähellä tuotettua ja puhtautta.


Superkamerani kuvat eivät ole ehkä ihan yhtä houkuttelevia kuin Koemaistaja-blogin vastaavat.


Täytyy rehellisesti sanoa, että vaikka on kuinka luomua ja läheltä ja puhdasta ja kaunista ja omin pikku kätösin letitettyä, niin 20 euron pullapitkohintaa en ymmärrä. Muutenkin tuotteet ovat kyllä aika, miten sen sanoisi, arvokkaita.


Mutta kotimaisten juustoloiden tuotteilla lastattu juustotiski vei sydämeni. Hinnasta viis, sinne palajan, pian.


Lounaalle päädyttiin pari kerrosta ylempänä sijaitsevaan Senaatin Hiili -ravintolaan. Hyvää oli ja ihan kiva paikka muutenkin. Uudenmaankadun Bar 9:n omistajien selvästi hieman kunnianhimoisempi kakkospaikka.


Mielenkiintoista nähdä, toimiiko kluuvisijainti ravintolan ollessa auki yli puolet viikosta jopa neljään asti yöllä. Toisaalta ainakin ennen vanhaan olisin kovastikin arvostanut illanviettopaikkaa, jossa ruokaa tarjoillaan night menulta 22.30-03.00.


Pitäisiköhän kokonaan vaihtaa blogin pääteemaa? Hyvin valaistut vaaleaseinäiset vaateliikkeet olisivat paljon otollisempia kuvauspaikkoja kuin pimeä keittiö tai tunnelmavalaistut ravintolat.


Lopuksi vielä sateisen ja pimeän iltapäivän ulkoilmaotos Korkeavuorenkadulta. Eiringissä kävin katselemassa mahdollisia joululahjaideoita. Ja löysinkin. Monta itselleni sopivaa!


FIN-ENG: 
This week I've been getting acquainted with my new phone's camera. Snapping photos everywhere the whole week: i.a. in Lupolo, Jamie Woon gig, Eat&Joy farm market, Senaatin Hiili, My o My & Eiring.

3 kommenttia:

  1. Toivottavasti lähiruoka on joskus laajemmalle joukolle ihan aito vaihtoehto. Valitettavasti tällä hintatasolla se ei sitä ole. Mutta koko ajan otetaan onneksi askeleita oikeaan suuntaan.

    Ja Eiringiltä ei voi olla löytämättä joululahjoja itselleen :-)

    VastaaPoista
  2. Yaelian: Vapaapäivän kaupungilla voisin kyllä viettää anytime uudelleen. Edes tuommoisen puolikkaan!

    suolaajahunajaa: Joo olisin kyllä nopeasti vararikossa jos noilla hinnoilla pitäisi perhe ruokkia. Ja vararikko olisi lähellä myös jos hankkisin sen lähes 300e maksavan mandoliinin eiringistä. Joka kuutioi!!

    VastaaPoista