31 elokuuta, 2012

LEHTIFENKOLILEIPÄ TILLILLÄ


Huomenna alkaa syksy. Mutta viime viikonloppuna oli vielä kesä. Ja suvun rapujuhlat.


Siskopuoleni Aino pääsi myös juhliin.


Olin leiponut mukaan tillileivän, edeltäjänsä lehtifenkolileivän ohjeella. Rapupöytään päästyämme hupeni leipä kuitenkin niin vauhdilla, ettei todistusaineistoa tallentunut muistikortille. Ja siitä viimeisestä, täysin vinoon leikkaantuneesta kannikasta ei olisi enää saanut niin kovin kivaa kuvaa. (Note to self: Ensi kerralla leipä kandee viipaloida valmiiksi -> paahtoleipäsiivu-staililla.)

Kaukaa viisaana olin napannut foton leivästäni kuitenkin jo etukäteen!

Rapupöydän leivän siivun pitää olla sopivan ohut, mutta samalla kestävä, kasassapysyvä ja pehmeä kuoreltaan. Maku, no, sitä ei juuri tarvita mielestäni. Leivän tehtävä kun on vaan toimia runsaasti voita imevänä runkona pehmeän tillipetarin ja rapusen lihaisimpien osien alla. Ja kuljettaa kaikki tämä turvallisesti suuhuni.

Erään nimeltä mainitsemattoman, äffällä alkavan leipälafkan vitivalkoisin vehnäpaahto-valmissiivu on nyt kuitenkin saanut haastajan! Tillileipää löytyy varmuudella seuraavastakin rapupöydästä.


Lapset malttoivat istua pöydässä parin rapunsa ja nakki- & lihapullakilon tuhoamisen ajan. Muun ajan elivät pellossa.


Pari näitä


ja vanhakin jo nuortuu.


Lopuksi tammisaarelaisia Wi-Box Bagerin pikkumarenkeja mahan täydeltä ilta-auringossa.
Syksy, bring it on!!

FIN-ENG:
Sweet fennel changed into dill and the result was the most perfect bread to accompany the crabs last Sat. And since it was such a summery weekend, I think I'm prepared for the dark autumn now to arrive.

4 kommenttia: