LEMON POPPY SEED, 1. OTTO

Kakkujen koristelu on järjettömän hankalaa puuhaa. Ainakin kaltaiselleni epäluovalle ihmiselle. Tarvitsen riittävästi aikaa suunnitteluun, jonka jälkeen parhaimmassa tapauksessa jää aikaa vielä etukäteen tehtävien juttujen hoitamiseenkin.

Ja kun päätyy tekemään kakun viime tingassa, tai muuten vaan kiireen keskellä, tulee koristeluista tämän tyyppisiä, hieman erikoisia. Vailla päätä tai häntää. Joku koulukiusaajahenkinen voisi myös rumaksi kutsua.

Mikko täytti kamalan paljon viime viikonloppuna ja päätin äkkiseltään leipasta kakun. Päädyin minua pitkään kiehtoneeseen lemon poppy seed -yhdistelmään, johon törmää usein ulkomaisissa, lähinnä jenkkiblogeissa. Sitruuuna-unikonsiemenkakkuni resepti vaatii kuitenkin vielä hienosäätöä, joten enpäs laitakaan sitä sellaisenaan tänne.
Projekti jatkuu.

FIN-ENG:
Making a cake look good is pretty damn difficult. And when in hurry, it's even more difficult. This one I made in hurry. If you know what I'm saying.

FINAL COUNTDOWN

Enää viikko siihen, kun oma naamani näkyy telkkarissa! Tämän illan Blogistania-jaksossa on tähtösenä kuitenkin Karin Lindroos, joka pitää kauniisti kuvitettua Karkki-lifestyleblogia.

Karinilla on miehensä kanssa myös ruokablogi, Spontana smaker, joka on yhtä kauniisti kuvitettu.

kuvat: Karin Lindroos

Eikö olekin?


Blogistanian jaksot on muuten jälkikäteen nähtävissä YLE Areenassa noin kuukauden ajan ja YLE Olotilaan tulee kaikilta jokin jaksoon liittyvä tee-se-itse -ohje. Kuten parin viikon takaisessa Kajsa Vikmanin jaksossa tehtyjen huopakakkujen ohje. (Sopii myös keliaakikoille. Mutta vain askartelu- ja ompelutaitoisille keliaakikoille.)


FIN-ENG:
Great Blogistania episodes behind and even more to come. Today it's Karin and her Karkki blog, next week it's me!

GLUTEENITON TATTARIROUHE-PELLAVANSIEMENLEIPÄ, AINAKIN MELKEIN

Koska hävikkiruokaillalliselta ei toki sovi heittää mitään pois, oli osallistujien käsky ottaa jotain illallisella käyttämättä jääneistä raaka-aineista mukaan kotiin. Työnsin kassiini pienen ja söpön, mutta hieman nahistuneet munakoison, päällisin puolin täysin hengessä mukana olleita sipuleita, punaisella rusetilla sidotun pussillisen vehnäleseitä sekä viime vuoden puolella hehkeimmillään olleen pussillisen tattarirouhetta.

Tattarirouhetta en ollut vielä koskaan käyttänyt mihinkään, joten googlailuksi meni. Lupaavalta vaikuttaneen leivän alkuperäinen ohje löytyi HS:n sivuilta. Ja hyvää tuli.
Hyvä niin, koska ihan kaikki tattarirouhe ei vielä tähän satsiin kulunut!

MELKEIN GLUTEENITON TATTARIROUHE-PELLAVANSIEMENLEIPÄ
(2 leipää)


1 1/2 dl tattarirouhetta
1 1/2 dl pellavansiemeniä
7 dl vettä
2 rkl rypsiöljyä
2 tl suolaa
1 tl sokeria
30g hiivaa
500 g vehnäjauhoja (tai gluteenitonta jauhoseosta kuten alkuperäisessä ohjeessa)

1. Kiehauta pellavansiemenet ja tattarirouhe neljässä desilitrassa vettä. Hauduta seosta viitisen minuuttia.
2. Lisää joukkoon kolme desilitraa kylmää vettä, rypsiöljy, suola ja sokeri.
3. Sekoita seos hyvin ja lisää hiiva. 
4. Lisää jauhot ja työstä seos taikinaksi.
5. Voitele kaksi pitkänomaista leipävuokaa ja jaa taikina vuokiin. 
6. Kohota leipiä leivinliinan n. 45 min. 
7. Paista leipiä 225-asteisen uunin alaosassa 35-40 min.

FIN-ENG:
From the food spill dinner we were supposed to the home the ingredients that were not used. Buckwheat groats ended up in a delicious bread with flax seeds.

LUOMUSIPSEJÄ & HÄVIKKIRUOKADINNERI

Keskiviikko oli poikkeuksellinen ilta. Sen sijaan, että syöksyin töistä viimeisellä minuutilla hakemaan lapsia hoidosta, menin after work kuohuviinille. Ja sen jälkeen vielä dinnerille.

Molemmissa tilaisuuksissa oli kuitenkin vähän enemmän taustalla. Arki-illaksi poikkeuksellisen ajatuksentäyteinen ilta.

Kuohut tarjosi ahvenanmaalainen Chipsters, joka on tuonut markkinoille ekat luomusipsit. Luomulaatuiset lastut on keitetty luomuauringonkukkaöljyssä ja maustettu luomumaustein. Siinä kaikki. Ja hemmetin hyvältä maistuvat.

Valikoimaan kuuluu kolmella tapaa maustetut perunalastut, sekä pikkupussillinen juureslastuja, jossa perunan lisäksi punajuurta ja palsternakkaa.

ChiliGrilli oli oma suosikkini. Pakkausdesign puolestaan ei ehkä ihan makuuni.

Kaupan päälle oli tilaisuudessa omasta luomusuhteestaan puhumassa Chef & Sommelier -ravintoloitsija Sasu Laukkanen, jonka ravintola on eniten luomua koko Suomessa. Laukkasen raaka-ainetta arvostava suhtautuminen kuulosti hyvältä jo taannoisilla Gastro-messuilla ja tuolloin päätin lähitulevaisuudessa organisoida illallisvisiitin Chef & Sommelieriin. Tuo käynti on nyt astetta lähempänä.

Sasu Laukkasen puheenvuoron jälkeen nimittäin arvottiin kaikkien paikallaolijoiden kesken sadan euron lahjakortti ko. ravintolaan. Ja sen voitti, tattadaa, henkilö joka ei koskaan ikinä mitään voita,

M-I-N-Ä!

Chipstersin after workeilta Nokia Factorysta siirryin Koemaistaja-blogin Annan kanssa Groteskin kellariin.

Vaikka nolosti saavuimmekin hieman myöhässä paikalle, emme onneksi missanneet asiaosuudesta mitään ja ruokaakin oli vielä jäljellä. Jämien jämiä. Kyseessä oli nimittäin hävikkiruokaillallinen.

Tilaisuuden järjestäjän, Arto Sivosen, lisäksi fiksuja puhuivat MTT:n Foodspill-hankkeen vetäjä Juha-Matti Katajajuuri, kaupan näkökantaa mukaan tuonut Anton&Antonin Niina Hietalahti sekä illan ruuista vastannut Sami Garam.

Garam oli saanut raaka-aineet paria tuntia ennen tilaisuuden alkua: Eat & Joy Maatilatorin ja Anton&Antonin parasta ennen -merkinnän ylittäneitä tuotteita, kuivahtanutta leipää ja myyntiin kelpaamattomia hieman nahistuneita kasviksia, hedelmiä ja juureksia. Roskaa siis.
Vai?

Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan, on elintarvikeketjun ruokahävikki vuodessa lähes 400 miljoonaa kiloa. Se pitää sisällään elintarviketeollisuuden, kaupan, kotitalouksien ja ravintoloiden hävikin. Isoin siivu ruokaketjun kokonaishävikistä on meidän, kotitalouksien aikaansaannosta. Jokaista suomalaista kohti heitämme roskiin vuosittain 23 kiloa alunperin täysin syömäkelpoisia elintarvikkeita. Omin käsin.

Eivätkö kuluttajat ymmärrä merkintöjä? Parasta ennen ei todellakaan tarkoita, että tuote olisi käyttökelvoton. Viimeinen käyttöpäivä puolestaan vaatisi maalaisjärkeä monen tuotteen kohdalla. Ihmisten kyky aistinvaraiseen arviointiin on ilmeisesti tyystin kadonnut. Onko ruoka liian halpaa jos sitä ostetaan yli tarpeen?

Näillä hävikkiluvuilla on turha keuhkota esim. jonkun juuston valmistuksessa syntyvästä hiilijalanjäljestä tai miettiä onko leikkelepaketin pakkauksessa turhan paljon muovia. Ympäristön kannalta on jo tuotetun ruuan ja raaka-aineiden poisheittäminen kaikkein kamalinta.

Usein kaupoissa lätkäistään viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -päivämääräleimaa lähestyvän tuotteen päälle kiljuvan oranssi -30% tai jopa -50% -tarra. Ihmiset kokevat jotenkin noloksi ostaa näitä vielä täysin käyttökelpoisia tuotteita ja mielellään tapaavat piilottaa ne kurantimpien tuotteiden alle kärryn pohjalle.

Omassa kotitaloudessani olen jo pitkään yrittänyt keskittyä poisheitettävän ruuan määrän minimointiin. Tästedes aion kantaa korteni kekoon myös kaupan ruokahävikin vähentämisessä ja panostaa juuri niihin oranssitarraisiin tuotteisiin. Ylpeänä.


FIN-ENG:
Last Wednesday I had more thoughts running through my head as on an average after work evening. Instead of hurrying to pick up the kids from daycare I first had some sparkling wine and organic chips, which are hopefully going to take over the potato (and beetroot and parsnip) chip markets soon. 
Then I listened to some facts and wise words about food spill while eating a dinner made of ingredients that already had passed the best before date.

PARSA TULI, LUMI SULI

Ah ihana kevät tulee sittenkin! Vaikka tänä aamuna herättiinkin vaihteeksi takatalvitunnelmiin. Räntäsade-takaiskut eivät kuitenkaan paljoa hetkauta, kun lautasella on bongattu varma kevään merkki. Parsaa, jippii!!!

Kämp Group kutsui minut avecin kera tutustumaan parsamenuihinsa haluamaamme ravintolaan. Pääavecini oli testaamassa ravintolasuosituksiani Berliinissä, joten vara-avecina toimi siskoni. Saatiinpa mukaan vielä pari ystäväämmekin.

Valitsimme klassisen Brasserie Kämpin, ja pyysimme pöydän sen ympärivuotiselta terassilta, koska ajattelin että siitä käsin olisi kiva katsella ohikulkevia ihmisiä kevätaurikoisella Espalla.

Kelistä oli aurinko kaukana, mutta lautasella oli todistusaineistoa kevään olemassaolosta.
Söin alkuruuaksi ihanan pehmeää ja erittäin maukasta parsakeittoa. Ystäväni syömä parsasalaatti, joka parsalistan ruuista itseasiassa kuulosti mielestäni mielenkiintoisimmalta (parsasalaattia, verigreippiä ja uppomuna), oli hienoinen pettymys.

Salaattirintamalla veti pidemmän korren siskoni A la Kämp -salaatti.

Viinivalinnassa luotimme Kämp Groupin pääsommelierin suositusviiniin. Pohjoisitalialaisen Tiefenbrunnerin hedelmäinen Cuvée Anna sopi loistavasti sekä alkukeitolle että parsalinjalla jatkaneelle pääruualle.

Pääruoka-annokseni lohi oli valitettavasti hieman kypsennetty ja myös suolattu yli. Mutta parsaosuus oli jälleen kohdallaan. Valkoiset tangot oli grillattu juuri täydellisiksi. Sinänsä on annos mielestäni yksinkertaisuudessaan erittäin hyvä.

Muita pääruokia pöydässämme edusti seafood spagetti, sekä tarjoilijan suosittelema Kämp burger, joka hyvin ylsi suositukseensa!

Jälkkäreistä testattiin pienellä lakulisällä silattu vadelma-pannacotta, niin ikään vadelmainen pavlova ja kakkukärrystä poimittu tiramisu.

Lisäpisteet tarjoilijallemme täydellisestä jälkiruokaviini-ehdotuksesta!

Umpinaisella terassilla oli kiva istua, tosin kelin ollessa keväisämpi olisi se ollut vielä kivampaa. Fiilis Kämpin Brasserien terassilla on vähän kuin jonkun korkeatasoisen kansainvälisen hotellin rennossa sisääntulokerroksen ravintolassa. Eli juuri sitä itseään.

Jos jotain noottia keksin itse ravintolan miljööstä, tulee päälimmäisenä mieleen tuolit. Ne ovat niin isot, raskaat ja kömpelöt, ettei kaltaiseni hentoinen naisihminen pääse pöytään tai pöydästä pois kovin fiinisti. Varsinkaan kun niin kovin hentoinen en oikeasti edes ole...


Kiitos Kämp Group, nautimme illastamme.

Parsa-menut seuraavissa Kämp Group -ravintoloissa 27.5. asti:
Brasserie Kämp, GLO Art Kitchen, Fishmarket, Ravintola Palace, Restaurant Kämp Signé ja Sasso.
Menut & lisätiedot voi tsekata täältä.


FIN-ENG:
Even though it was sleeting again when I woke up today, I've already seen the one certain proof of spring. On my plate. Kämp Group invited me to taste their asparagus menu in one of their restaurants in Helsinki. Ended up having the first asparagus this year at the Brasserie Kämp.

BANAANI-SUKLAAMOUSSEKAKKU

Erityyppiset kaupalliset tahot ovat tajunneet, kuinka paljon ilmaista markkinointia saavatkaan aikaiseksi järjestämällä kilpailun ja haalimalla vieläpä bloggareita mukaan. Kuten Pauligin Makuparit. Sinänsä win-win -tilanne, koska kenenkäänhän ei ole pakko osallistua.

Tykkään osallistua kilpailuihin, mikäli porkkana on makuuni. Ja Stockmannin kakkukilpailussa porkkana, tuhannen euron lahjakortti Stokkalle, oli makuuni. Lisäksi oli voittajalle tarjolla mainetta ja kunniaa, koska voittajakakun oli määrä päätyä Kakku & Leipä Keisarille tuotantoon ja Stokkan tiskille myyntiin.

Kilpailuun osallistuttiin lähettämällä annettujen ohjeiden mukaan suunnitellun kakun resepti ja kuvat määräaikaan mennessä sähköpostilla. Maaliskuun loppuun mennessä oli voittajan määrä olla selvillä.

En saanut minkäänlaista kuittausta osallistumisestani. En vaikka sitä jälkeenpäin erikseen vielä kyselin, kun epäilin oliko sähköpostini koskaan perille mennytkään. Myöskään missään myöhemmässä vaiheessa kilpailua ei järjestävästä tahosta kuulunut mitään. Ei silloin, kun 16 finalistia oli valittu, eikä edes silloin, kun tasapeliin päätynyt voittajakaksikko oli nimetty.

Kilpailu siis oli ja meni. Käteen jäi fiilis, että koko kilpailu järjestettiin vain jotta Kakku & Leipä Keisarin tuotekehittelijät voisivat vetää lonkkaa loppukevään.

Aika surkeasti järjestetty. Jonkinsorttinen jälkimarkkinointi kilpailuun osallistuneita kohtaan olisi ehkä ollut paikallaan.

Mutta jäi skabasta jotain hyvääkin käteen. Nimittäin järjettömän hyvä kakkuohje.
Modernimpi versio perinteisestä banaani-suklaakakusta. Suklaamoussekerroksen alle jemmattu banaanimoussea, paistettua banaania ja tummaa suklaaganachea.
Stokkalta tätä ei saa joten itse vaan väsäämään!


BANAANI-SUKLAAMOUSSEKAKKU
(22 cm halkaisijaltaan)

POHJA
(paistetaan 20cm vuuassa)

100g huoneenlämpöistä voita
100g sokeria
1/4 tl vanilja-aromia
2 munaa
90g jauhoja
0,5 tl  leivinjauhetta
15g kaakaojauhetta

1. Vatkaa voi, sokeri ja vanilja vaahdoksi.
2. Lisää munat yksitellen koko ajan sekoittaen.
3. Siivilöi joukkoon toisiinsa sekoitetut kuivat aineet ja sekoita tasaiseksi.
4. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista 170°C:ssa n. 30 min.

POHJAN KOSTUTUS

1,5 rkl maitoa + 1,5 tl vaniljasokeria

1. Sekoita maito + vanijasokeri yhteen.

TÄYTE 1: GANACHE

40g tummaa suklaata
15g kuohukermaa
5g voita

1. Palastele suklaa pieneksi.
2. Kiehauta kerma ja lisää suklaa kuuman kerman joukkoon.
3. Suklaan sulettua lisää voi ja sekoita tasaiseksi.

TÄYTE 2: PAISTETUT BANAANIT

150g banaania (kuorittuna)
15g voita
10g rommia
1 rkl siirappia

1. Viipaloi banaani n. 0,5 cm paksuisiksi siivuiksi.
2. Sulata voi pannulla ja lisää banaaniviipaleet.
3. Kaada päälle myös rommi ja siirappi ja paista banaaneja pari minuuttia.
4. Jäähdytä.

TÄYTE 3: BANAANIMOUSSE

125g banaania kuorittuna
0,5 rkl sitruunamehua
50g tuorejuusto
0,25 dl sokeria
1,5 liivatetta + 1rkl vettä
0,5 dl kerma

1. Soseuta banaani ja sitruunamehu (sauvavatkaimella).
2. Pehmennä tuorejuusto vispaamalla sitä hetken.
3. Lisää tuorejuuston joukkoon banaanisose & sokeri. Sekoita tasaiseksi.
4. Kuumenna 1 rkl vettä ja liota siihen kylmässä vedessä pehmennetyt liivatteet.
5. Kaada joukkoon koko ajan sekoittaen.
6. Vatkaa kerma vaahdoksi ja kääntele joukkoon.

TÄYTE 4: SUKLAAMOUSSE

130g taloussuklaata
3 munaa
75g kuohukermaa
2 liivatetta + 2 rkl vettä

1. Sulata suklaa ja jäähdytä.
2. Erottele keltuaiset ja valkuaiset.
3. Lisää keltuaiset haaleaan suklaaseen.
4. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja lisää ne suklaaseokseen.
5. Liota kylmässä vedessä pehmenneet liivatteet 2 rkl kuumennettuun veteen. Lisää liivateneste suklaaseokseen.
6. Vatkaa kerma vaahdoksi ja kääntele seokseen.

KAKUN KOKOAMINEN

1. Paista pohja 20 cm vuuassa ja jäähdytä.
2. Kostuta kakkupohja tasaisesti.
3. Kakku kootaan aluksi samaiseen 20 cm (irtoreuna)vuokaan.
4. Levitä pohjan päälle suklaaganache.
5. Ganachen päälle levitä tasaisesti paistetut banaaniviipaleet.
6. Banaaniviipaleiden päälle tulee kerros banaanimoussea.
7. Anna moussenkerroksen jähmettyä kylmässä kunnolla ennen seuraavaa vaihetta.
8. Banaanimoussen jähmetyttyä siirrä kakku 22 cm (irtoreuna)vuokaan.
9. Kaada päälle suklaamousse ja katso että se valuu tasaisesti joka puolelle reunoja. (Reunakalvoja tms. käyttämällä tulee reunoista siistimmät.)
10. Siirrä mieluiten pakkaseen jähmettymään.
11. Ennen tarjoilua ota pakkasesta, irroita mahdolliset reunakalvot tai leivinpaperit reunoilta ja siirrä rauhassa sulamaan jääkaapin puolelle.

FIN-ENG:
My banana and chocolate mousse cake wasn't that successful in the cake recipe contest I sent it to. Damn, I really would have found use for the 1000 €.


Lisäys myöhemmin keväällä:
Sain kuin sainkin aikaiseksi kirjoittaa palautteen Stockmannille ja sain heiltä asiallisen vastauksen, jossa kerrottiin, että kilpailun suosio oli täysin yllättänyt heidät ja mahdollista seuraavaa kertaa varten osaavat varautua paremmin ja hoitaa tiedoituspuolen sujuvammin.

PÄSSIÄINEN

Pääsiäinen takana.

Lomalla taiteltiin,

leikittiin ruualla,

askarreltiin,

ja huijattiin naapurustolta kaikki pääsiäismunat.

Laskettiin metsässä,



lumilautailtiin,



pujoteltiin kilpaa,

ja opittiin menemään ankkurihissilliä ihan itse.

Sekä syötiin hyvin.

Meillä oli hyvä loma.


FIN-ENG: 
The easter holiday was a good one.

PASHA

Hewlett-Packardin (lausuttuna [helvett-paskard]) lisäksi toinen sana, joka kikatutti pikkutyttönä, oli tietenkin pasha.

Jotenkin olen aina ennen mielessäni yhdistänyt pashan samaan pääsiäisajan "herkkuosastoon" mämmin kanssa. Pari vuotta sitten söin kuitenkin kylässä pashaa ja totesin sen olevan hyvää. Itse asiassa ihan järjettömän hyvää. Nyt sitten vihdoin päätin vääntää pashaa ihan itsekin.

Vertailin joitain reseptejä ja totesin, että kahdesta erityyppisestä valmistustavasta haudutettu, eli lämmittämällä valmistettu, kuulosti mielestäni paremmalta. Lisäksi päädyin jättämään pois sukaatit, rusinat, pähkinät ja muut monissa resepteissä esiintyneet kökkäreet pehmeän ja tasaisen massan joukosta. Suorin vartaloin ohitin myöskin kevennetyn version, josta löytyi lukuisia reseptejä. Ohje pohjaa Hesarin sivuilta löytyneeseen reseptiin. Voita ja kermaa siis, olkaatten hyvä.

Pashamuottia ei Lapin-mökin keittiötarvikkeista yllättäen löytynyt, joten perussiivilä sai toimia muottina. Siitä siis johtunee tuo pashani epäortodoksinen ulkomuoto.

PASHA
(10-15:lle, riippuen makeansyöntikyvystä)
   
150 g voita huoneenlämpöisenä
2 dl sokeria
1 muna
500 g maitorahkaa
2 dl kuohukermaa

Koristeluun & tarjoiluun:
1 dl paahdettuja kokonaisia manteleita (tai mantelilastuja)
Paljon tuoreita hedelmiä

1. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri.
2. Lisaa muna vaahtoon koko ajan sekoittaen.
3. Lisää maitorahka ja kerma.
4. Kaada seos kattilaan. Kuumenna hitaasti sekoittaen, kunnes seos löystyy selkeästi juoksevammaksi.
5. Ota kattila levyltä ja nosta jäähtymään kylmään veteen vesialtaaseen.
6. Kostuta puhdas sideharsopala ja vuoraa sillä keskikokoinen siivilä tai pashamuotti.
7. Lisää jäähtynyt pashaseos siivilään tai muottiin.
8. Nosta pasha kulhon päälle ja siirrä jääkaappiin valumaan yöksi.
9. Kumoa pasha seuraavana päivänä tarjoiluvadille. 

Niin ja oli niitä kikatuttavia melkein-kirosanoja kolmaskin. Jossain italiankielisessä laulussa, varmaan 80-luvun puolivälin Euroviisussa, toistettiin kertsissä sanaa perché - miksi, lapsen korvaan perke.
Pahis jo pienenä.

Hei, hyvää pääsiäistä tasapuolisesti!


FIN-ENG:
The name of this easter dessert, pasha, is almost like the not-so-nice finnish word for poo. I found it funny as a kid. And I still kind of do.

TÄYDELLINEN ARVONTA

Ei löytynyt Joyta. Uusi voittaja on nyt arvottu, tai paremminkin voittajat, käsittääkseni.

Jii ja Nti Papu pääsevät testaamaan täydellisiä ohjeita! Kunhan saan yhteystietonne...

Ja terveisiä täydelliseltä pre-pääsiäislomalta muuten!

FIN-ENG:
And we got a new winner! The book by Olivia magazine full of perfect recipes has found a potential new owner.