29 heinäkuuta, 2013

KASVIMAAPASTA





Tiedättekö sen tunteen, kun on koko kesäloman syönyt perunaa ja tajuaa, että on ihan valtava pastanhimo? Eikä sen pastan tarvitse silti olla sen epäkesäisempää kuin uusien perunoidenkaan. Kuten tässä tapauksessa, äidin kasvimaalta.

Ohje sakutuomismaisesti hiukka summittaisena:

KASVIMAAPASTA

punamangoldia
kesäkurpitsaa
valkosipulia
oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria
spagettia
  1. Kuullota hienonnettua valkosipulia oliiviöljyssä.
  2. Lisää joukkoon pieneksi pilkotut mangoldin varret.
  3. Lisää joukkoon kesäkurpitsat ja lopuksi myös mangoldinlehdet.
  4. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
  5. Kaada hyvässä suolassa keitetyn pastan päälle.

Loma paketissa, töissäoloa harjoiteltu jo viikko. Loppuperhe kun edelleen jatkaa lomaansa, ei elämä kovin syssyltä vielä tunnu. Mutta pastaa syön silti.

26 heinäkuuta, 2013

SAARENMAA/TALLINNA, PT. KAKS


Alunperin meidän piti tänä kesänä lähteä Suomi-turneelle, jonka hohdokkaimpina suunniteluaikoinaan piti kattaman länttä ylös ja itää alas -reitin ja kestoltaan jatkua toista viikkoa. Sittemmin aikataulu kutistui ja lomasuunnitelma kulminoitui itä-länsi -vastakkainastelmaan, jossa Saimaan seutu oli vahvasti voitolla.

Kesäkuussa koitti kuitenkin päivä, jolloin aamiaispöydässä luin Hesarista matkajutun otsikolla "Upeat maisemat, hurja historia", jossa kerrottin retkestä kuudelle virolaiselle majakalle. Päätimme lähteä majakkamatkalle Viroon.

Majakkamatkasuunnitelmat puolestaan matkansa varrella muodostuivat muutaman päivän visiittiin Saarenmaalla, sekä yöpymiseen Tallinnassa. Mutta sentään yhteen majakkaankin saimme lähikontaktin.


Sõrve tuletorn, aivan Saarenmaan lounaisimmassa kärjessä, josta voisi lähteä uimaan vaikka suoraan Latviaan asti. Jos olisi tosi hyvä uimari.


Etelämmäs ei saarella pääse. 


Majakan vieressä on symppis Sääre Paargu -kesäravintola.




Silliä ja silakkaa, iloista skärgårdmusafiilistä ja lievää slaavilaista melankoliaa yhdistelevä musikki taustalla soiden.


Jos pääsy majakkaan ei olisi ollut korjaustöiden takia suljettu ja jos olisin korkeanpaikankammoltani ylipäätänsä torniin uskaltanut kiivetä, olisi näkymät varmaan olleet huikeat.

21 heinäkuuta, 2013

PASTEIJAT


Matkalle olin tehnyt mukaan tietysti eväitä. Kunnon tuppervaaralaisäitinä olin pakannut vinirypäleitä ja kurkkupaloja muovirasiat täyteen, jotka tyhjenivät alt' aikayksikön. Kolmas kääre ei uponnut ihan niin hyvin.
Perhanan kakarat.

Meillä, kuten ilmeisen monilla lapsiperheillä, tulee usein eteen tilanteita, että on pakko hakea kaupasta pikapikaa jotain semitäyttävää välipalaa, jolla voi saavuttaa tiettyjä etuja. Esim. onnistuneesti siirtyä paikasta A paikkaan B, voittaa aikaa iltaruuan myöhästyessä syystä tai toisesta, tai hätätapauksessa jopa tyystin korvata jonkin ruokalajin. Tällöin käännymme usein kaupan ihanitsetehtyjen pasteijoiden ja karjalanpiirakoiden puoleen. Lastemme kulloinenkin suosikki vaihtelee, mutta viimeiset viikot on muna-riisipasteija ollut se kovin hitti.

Niinpä tein niitä itse. Ei suinkaan murusin ja rasvanäpein autoa sotkevia voitaikinaisia pasteijoita, vaan paljon terveelliseempiä versioita. Tässä se varmaan menikin sitten pieleen. Älä ikinä sotke valmistuotteiden reseptejä. Lapset eivät syöneet.
Tai toki kiristämällä söivät.

Mutta minä pidin! Olisivatkohan lapset syöneet, jos näitä ei olisi valheellisesti kutsunut muna-riisipastejoiksi? No, silläkin uhalla:

MUNA-RIISIPASTEIJAT
n. 10 kpl

25g hiivaa
250g maitoa
210g vehnäjauhoja
150g grahamjauhoja
25g huoneenlämpöistä voita
8g sokeria
8g suolaa
voiteluun munaa
  1. Liuota hiiva maitoon.
  2. Lisää loput ainekset ja sekoita notkeaksi taikinaksi.
  3. Anna levätä ensin huoneenlämmössä 30 min, sitten jääkaapissa toiset 30 min.
  4. Jaa taikina esim. 10 osaan ja kauli palat pyöreiksi tai neliskulmaisiksi alle sentin paksuisiksi levyiksi.
  5. Laita täytettä toiselle puoliskolle, taita taikina täytteen päälle ja painele reunat kiinni haarukalla.
  6. Kohota vielä n. 20 min, sen jälkeen voitele kananmunalla
  7. Paista 225°C:ssa 10-20 min pasteijan koosta riippuen.
Täyte:
3 kananmunaa
1dl puuroriisiä (+ vettä, suolaa)
1rkl voita
suolaa, pippuria
(sipulinvartta tai ruohosipulia)
  1. Keitä kananmunat koviksi, jäähdytä.
  2. Keitä puuroriisi ohjeen mukaan, jäähdytä.
  3. Sekoita täytteen ainekset yhteen, mausta suolalla ja pippurilla.


20 heinäkuuta, 2013

SAARENMAA/TALLINNA, PT. ÜKS


Saarenmaa on hassu paikka. Saari, jossa ei tajua olevansa saarella. Osittain siksi, että se on pirun iso, paljon paljon isompi kuin olin sen mielessäni kuvitellut. Ja osittain siksi, että tiet kulkevat keskellä pusikkoa, vaikka aavoin maisemin varusteltu rantaviiva kulkisi, kliseisesti ilmaistuna, vain kivenheiton päässä.


Lisäksi Saarenmaan Kuressaareen oli kotiovelta yllättävän pitkä matka. Lasten kanssa kattohaikaranpesiä ja semi-aavemaisia entisiä kolhoosinavettoja bongaillessa kävi ajomatka kuitenkin joutuisasti.
Mantereelta Muhun saarelle Tuulelaevadilla ja Muhulta Saarenmaalle pengertietä pitkin.


Superaikainen matkapäivän herätys iski omaan nilkkaani, kun kaikki kolme takapenkkiläistä samanaikaisesti kyllästyivät hillittyyn matkantekoon Tuulelaevadille päästyämme. Melkein onnistuivat riehumisellaan karkottamaan muut matkustajat kannelta. Pillimehut onneksi hoitivat hommansa.


Majapaikkamme Saarenmaan etelärannalla, Kuressaaressa, oli Georg Ots Spa Hotel. Siisti, hieman tylsähkö perus-spahotelli uima-altaineen, jossa kuitenkin saimme tosi hyvää palvelua ja lapset osattiin ottaa kivalla tavalla huomioon. Esim. tarjoamalla umpiväsyneille 2-7 -vuotiaille ravintola-asiakkaille Bratzeja ym. väritettäväksi. Toimii aina.



Hotellin ravintolan ruokakin oli siistin-hieman-tylsähkön-perus-spahotellin ravintolan ruuaksi positiivinen yllätys. Erityisesti alkuruuat (joiden syöminen oli täysin Bratzien mahdollistamaa), tempurasilakat ja suolasilli, saivat pisteitä.


12 heinäkuuta, 2013

LOHIPASTRAMI


Ennen matkaamme lahden toiselle puolelle oli jääkaapista kuitenkin tuhottava kaikki edeltäneiden päivien jämät. Jääkaapintyhjennysmenu koostui lohileivistä ja fajitaksia (tai vegefiestasta, kuten meillä ko. ruokaa kutsutaan), sekä kahdesta hieman säälittävästä hodarista.


Lasten leivät olivat perinteisempiä versioita: graavilohta ja pari hitusta tilliä kuivahtaneella jäänteellä edellisen viikon vaaleasta leivästä. Pienet vihreänvihaajat nyppivät tosin äärimmäisellä tarkkuudella jokaisen tillinhaituvan pois ennen ensimmäistäkään haukkua.


Aikuisille oli myös hieman kuivahtanutta leipää tarjolla, mutta lohi päällä oli pastramimuodossa. Pastramin olemassaolo tuppaa aina unohtumaan, mutta vitsit se on hyvää, kun sitä muistaa joskus tehdä.

LOHIPASTRAMI

300g graavattua lohta palana (paksua keskipalaa)
2tl kuivattua korianteria
2tl viherpippuria rouhittuna

  1. Poista lohesta nahka ja leikkaa se pitkittäin neljäksi tangoksi.
  2. Taputtele mausteet tankojen pintaan.
  3. Paista lohitankoja kuivalla ja kuumalla pannulla 10-15 s /puoli.
  4. Kääri tangot kelmuun tiukkaa pakettiin, jokainen omaansa. 
  5. Pidä kylmässä vähintään pari tuntia.
  6. Leikkaa terävällä veitsellä tangot siivuiksi. (Reunoista tulee siistit kun leikkaa palat muovin läpi ja poistaa kelmut vasta leikkaamisen jälkeen.)



06 heinäkuuta, 2013

PUHKUSEL OLEMA


Saarenmaa, check. Tallinna, check.




Loma jatkuu kotimaan kamaralla. Tai ainakin meillä muilla, Elsalla ehkä vähän maankamaran yllä. Miten voi ihminen kiipeillä 90% hereilläoloajastaan?